Sean Bean -maratonini on vähän venähtänyt, mutta onhan se toki aina käynnissä. Onneksi Bean on aika tuottelias, joten uusia juttuja löytyy koko ajan. Taso voisi toki monessa olla parempikin; toivoisin Beanille taas oikeasti hyviä rooleja. Kaikki futuristiset sekä melkeinpä kaikki nykyaikaisetkin jutut hän voisi kyllä jättää väliin ja keskittyä niihin periodisarjoihin ja -elokuviin, joihin hän parhaiten sopii. Eikä mitään feikkiaksentteja vaan sheffieldiä vain; se on se joka toimii. Ja onhan meitä Bean-faneja muitakin ja ollut jo pitkään, kuten tämä The Vicar of Dibley osoittaa ja tämähän on jo vanha juttu.
Missing tuli jo ennen joulua Herolta ja katselin sitä jo joulunpyhinä. Sarjassa oli 10 osaa ja voi jestas sentään kuinka huono se oli. En voi käsittää mitä ihmettä Sean Bean, Ashley Judd ja Keith Carradine tekevät tällaisessa sarjassa! Koko tarina oli niin uskomattoman hölmö ja pitkästyttävä sekä täysin tiivistettävissä kaikkine takaa-ajoineen ehkä kolmeen jaksoon. Juoni kadonneesta pojasta ja nykyisen floristi-kotiäidin entisestä agenttielämästä oli jotain tavattoman onnetonta. Missingissä hän ei kuitenkaan ollutkaan kuollut ja taisi lopulta selvitäkin. Tätä ei tarvitse katsoa uudelleen.
Soldiers of Fortune (Kohtalon soturit) on myös samaa sarjaa, jota ei tarvitse katsoa uudelleen. Tämä elokuva oli kyllä aivan uskomattoman huono. Tarinaa ei ollut nimeksikään ja tekninen toteutuskin todella huono. Miljoonääriporukka haluaa kokea oikean sotaelämyksen ja sitähän tämä sitten onkin. Eipä tässä muuta katsottavaa ollutkaan kuin Bean eikä edes ollut todellakaan parhaimmillaan. Taisi kyllä selvitä tästäkin.
Goldeneye on elokuva, josta löysin Beanin vuonna 1995. Goldeneyen toinen esityspäivä Kaliforniassa ja Alec Trevelyan. Bean oli siis tämän Bondin pahis, Bondin pettänyt agentti, joka ei todellakaan selviä hengissä. Goldeneye oli tämän maratonin parhaimmistoa. Maratonin taso ei ylipäänsä korkeaksi noussut, mutta Bond on sentään Bond ja niistä tämä yksi suosikeistani. Tämä on myös yksi parhaita Beanin nykyaikaan sijoittuvia elokuvia ja niitä ei ole kyllä monta.
Cleanskin (Kasvoton uhka) on myös maratonin parhaimmasta päästä. Bean on elokuvassa taas agentti, joka jahtaa terroristeja. Tässä on jopa juontakin eikä pelkästään takaa-ajoa. Aika raaka tarina tämä kyllä on, mutta tästäkin Bean selviää. Yleisesti ottaen ei tämä mikään huippuleffa ole, mutta Beanin muihin vastaaviin verrattuna tämä on oikeastaan aika hyvä.
Percy Jackson and the Olympians: The Lightning Thief on nuoremmalle väelle suunnattu elokuva, joka on luokassaan ihan hyvä ja katsottava elokuva. Sean Bean on Zeus ja kyllähän Zeus elokuvassa selviää. Tämä ei ole Beanin periodia parhaimmillaan, mutta voisiko sanoa, että menettelevää kuitenkin.
The Island on kummallinen ja pitkästyttävä tieteiselokuva. Elokuva kertoo eristettynä eräänlaiseen laitokseen elävistä todellisuudessa kloonatuista ihmisistä ja Bean Dr Merrick osana laitoksen henkilökuntaa. Olen nähnyt tämän ennenkin enkä pitänyt siitä kummallakaan kerralla. Elokuva on todellakin tylsä, en pitänyt elokuvan maailmasta eikä juoni pelasta yhtään mitään. Bean ei todellakaan selviä eikä rooli ole kyllä millään lailla hänelle sopiva. Ei hyvä.
Ronin on ihan hyvä elokuva siihen saakka, kunnes Sean Beanin esittämä Spence saa kenkää. Bean ei siis kuole tässäkään. Tämän jälkeen alkaakin loputon takaa-ajojen sarja eikä elokuvassa oikein muuta sitten olekaan. Tässähän on hyvät näyttelijät, joten on sääli, ettei tarinaa ole oikein tässäkään. Joukko tiedustelupalvelun entisiä miehiä palkataan salaiseen tehtävään ja sitten salaista asiakirjasalkkua ja kadonnutta juonta ajetaan takaa sen kuin keritään. Ei jännitystä, pelkkää toimintaa.
Patriot Games (Näkymätön vihollinen) on maratonin parhaimmistoa. Vanhaa 1990-luvun tyylin mukaista Jack Ryan -jännäriä Harrison Fordilla. Tässäkin on agenttia, mutta myös jännittävä juoni ja tarina. Sean Bean on terroristi ja elokuvan pääpahis, joka pääsee hengestään vasta aivan lopussa. Tämä on Beanin nykyaikaan sijoittuvien elokuvien parhaimmasta päästä ja muutenkin ihan toimiva trilleri. Nykyään vaadittavaa juonenkoukkua tässä ei kyllä ole, mutta omassa lajissaan ja omana aikanaan varsin onnistunut elokuva.
Seuraavaksi siirtynen seuraavaan Sean Bean -maratoniin Netflixiin, jossa on tarjolla muutama elokuva, joita en ole aiemmin nähnyt. Luvassa on ainakin kauhua ja seuraavaksi pyrin myös löytämään jotain perioditavaraa ja muutenkin sitä parempaa Beaniä. Sitä tämä maratoni ei ollut! Ilahduttavaa on myös se, että History-kanava esittää Sean Bean on Waterloo -dokumentin, jossa Bean kertoo ja vierailee Waterloossa taistelun 200-vuotismerkkipäivän merkeissä. Beanin esittämä Sharpe taisteli tunnetusti Napoleonia vastaan Sharpe-elokuvien sarjassa. Bean on mukana monessa dokumentissa kertojana ja on niissä on niissä aivan loistava. Tämäkin dokumentti lupaa hyvää; tämä on kyllä nähtävä!
Missing tuli jo ennen joulua Herolta ja katselin sitä jo joulunpyhinä. Sarjassa oli 10 osaa ja voi jestas sentään kuinka huono se oli. En voi käsittää mitä ihmettä Sean Bean, Ashley Judd ja Keith Carradine tekevät tällaisessa sarjassa! Koko tarina oli niin uskomattoman hölmö ja pitkästyttävä sekä täysin tiivistettävissä kaikkine takaa-ajoineen ehkä kolmeen jaksoon. Juoni kadonneesta pojasta ja nykyisen floristi-kotiäidin entisestä agenttielämästä oli jotain tavattoman onnetonta. Missingissä hän ei kuitenkaan ollutkaan kuollut ja taisi lopulta selvitäkin. Tätä ei tarvitse katsoa uudelleen.
Soldiers of Fortune (Kohtalon soturit) on myös samaa sarjaa, jota ei tarvitse katsoa uudelleen. Tämä elokuva oli kyllä aivan uskomattoman huono. Tarinaa ei ollut nimeksikään ja tekninen toteutuskin todella huono. Miljoonääriporukka haluaa kokea oikean sotaelämyksen ja sitähän tämä sitten onkin. Eipä tässä muuta katsottavaa ollutkaan kuin Bean eikä edes ollut todellakaan parhaimmillaan. Taisi kyllä selvitä tästäkin.
Goldeneye on elokuva, josta löysin Beanin vuonna 1995. Goldeneyen toinen esityspäivä Kaliforniassa ja Alec Trevelyan. Bean oli siis tämän Bondin pahis, Bondin pettänyt agentti, joka ei todellakaan selviä hengissä. Goldeneye oli tämän maratonin parhaimmistoa. Maratonin taso ei ylipäänsä korkeaksi noussut, mutta Bond on sentään Bond ja niistä tämä yksi suosikeistani. Tämä on myös yksi parhaita Beanin nykyaikaan sijoittuvia elokuvia ja niitä ei ole kyllä monta.
Cleanskin (Kasvoton uhka) on myös maratonin parhaimmasta päästä. Bean on elokuvassa taas agentti, joka jahtaa terroristeja. Tässä on jopa juontakin eikä pelkästään takaa-ajoa. Aika raaka tarina tämä kyllä on, mutta tästäkin Bean selviää. Yleisesti ottaen ei tämä mikään huippuleffa ole, mutta Beanin muihin vastaaviin verrattuna tämä on oikeastaan aika hyvä.
Percy Jackson and the Olympians: The Lightning Thief on nuoremmalle väelle suunnattu elokuva, joka on luokassaan ihan hyvä ja katsottava elokuva. Sean Bean on Zeus ja kyllähän Zeus elokuvassa selviää. Tämä ei ole Beanin periodia parhaimmillaan, mutta voisiko sanoa, että menettelevää kuitenkin.
The Island on kummallinen ja pitkästyttävä tieteiselokuva. Elokuva kertoo eristettynä eräänlaiseen laitokseen elävistä todellisuudessa kloonatuista ihmisistä ja Bean Dr Merrick osana laitoksen henkilökuntaa. Olen nähnyt tämän ennenkin enkä pitänyt siitä kummallakaan kerralla. Elokuva on todellakin tylsä, en pitänyt elokuvan maailmasta eikä juoni pelasta yhtään mitään. Bean ei todellakaan selviä eikä rooli ole kyllä millään lailla hänelle sopiva. Ei hyvä.
Ronin on ihan hyvä elokuva siihen saakka, kunnes Sean Beanin esittämä Spence saa kenkää. Bean ei siis kuole tässäkään. Tämän jälkeen alkaakin loputon takaa-ajojen sarja eikä elokuvassa oikein muuta sitten olekaan. Tässähän on hyvät näyttelijät, joten on sääli, ettei tarinaa ole oikein tässäkään. Joukko tiedustelupalvelun entisiä miehiä palkataan salaiseen tehtävään ja sitten salaista asiakirjasalkkua ja kadonnutta juonta ajetaan takaa sen kuin keritään. Ei jännitystä, pelkkää toimintaa.
Patriot Games (Näkymätön vihollinen) on maratonin parhaimmistoa. Vanhaa 1990-luvun tyylin mukaista Jack Ryan -jännäriä Harrison Fordilla. Tässäkin on agenttia, mutta myös jännittävä juoni ja tarina. Sean Bean on terroristi ja elokuvan pääpahis, joka pääsee hengestään vasta aivan lopussa. Tämä on Beanin nykyaikaan sijoittuvien elokuvien parhaimmasta päästä ja muutenkin ihan toimiva trilleri. Nykyään vaadittavaa juonenkoukkua tässä ei kyllä ole, mutta omassa lajissaan ja omana aikanaan varsin onnistunut elokuva.
Seuraavaksi siirtynen seuraavaan Sean Bean -maratoniin Netflixiin, jossa on tarjolla muutama elokuva, joita en ole aiemmin nähnyt. Luvassa on ainakin kauhua ja seuraavaksi pyrin myös löytämään jotain perioditavaraa ja muutenkin sitä parempaa Beaniä. Sitä tämä maratoni ei ollut! Ilahduttavaa on myös se, että History-kanava esittää Sean Bean on Waterloo -dokumentin, jossa Bean kertoo ja vierailee Waterloossa taistelun 200-vuotismerkkipäivän merkeissä. Beanin esittämä Sharpe taisteli tunnetusti Napoleonia vastaan Sharpe-elokuvien sarjassa. Bean on mukana monessa dokumentissa kertojana ja on niissä on niissä aivan loistava. Tämäkin dokumentti lupaa hyvää; tämä on kyllä nähtävä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti