keskiviikko 30. elokuuta 2017

Elokuu parvekkeella

Elokuun lopussa on syksyäkin vähän ilmassa. Viime päivinä oli varsinkin aamuisin aika lailla viileää, mutta ilmeisesti elokuun tavanomaisista säistä saadaan jatkossa nauttia ainakin jonkin aikaa. Elokuu sinänsä oli ihan lämmin, mutta kyllä helteet ja pitkät lämpimät jaksot jäivät tältä kesältä väliin. Olen kuitenkin kesään ihan tyytyväinen, sillä mitenkään jäätävää ei mielestäni ollut ainakin erityisen pitkiä jaksoja. Ja ainakin parvekkeella viihdyttiin hyvin!

Pelargonit kukkivat ja parvekkeella kaikkialla vihertää. Monet kasvit ovat kasvaneet erittäin paljon ja kastelu on ollut maltillista koko kesän. Mikään kasveista ei ole kuollut eikä tänä kesänä parvekkeella ole ollut oikeastaan minkäänlaista tuholaisongelmaa. Kasvit ovat myös kestäneet kesää erittäin hyvin, koska ne eivät ole välillä päässeet pahemmin kuivumaan, mikä on yleensä ollut jokakesäinen riesa. Kasvien kannalta kulunut kesä on ollut mitä mainioin!


Viime viikon kylmien öiden myötä parvekkeen lasit on jo suljettu tältä kesältä. Välimeren kasvien suhteen täytyy vähän tarkkailla säitä ja tuoda arimmat kasvit vähitellen sisään. Viikunat täytynee siirtää sisätiloihin aika nopeasti säiden jäähtyessä samoin kuin ihmeköynnökset. Oliivipuut kestävät viileää paremmin ja voivat hyvin viettää parvekkeella vielä syyskuun. Oliivipuista varsinkin isompi on kasvanut tänä kesänä paljon. Tänä vuonna en leikannut niitä keväällä, mutta ensi keväänä voisi taas kokeilla maltillista leikkaamista. Uudet oksat kasvavat pitkiksi roiskoiksi ja leikkaaminen taas tekee oliivista kauniin ja tiivimmän.

Ihmeköynnökset ovat kasvaneet parvekkeella tänä kesänä aika vähän. Molemmat kasvit ovat kyllä tehneet lehtiä ja nyt taas kukkivat, mutta kokoa ne eivät kyllä ole kasvaneet. Luultavasti molemmat ruukut ovat taas aivan täynnä juuria ja kasvit pitää ensi kesänä istuttaa isompiin ruukkuihin. Myös viikunat täytynee ensi kesänä istuttaa uusiksi, jos vain toivottavasti selviävät talvesta työhuoneessa. Ne ovat kasvaneet todella hyvin kesän aikana ja toivon kovasti, että työhuoneessa on niille sopiva talviympäristö!


Taas kesän lopuksi keväällä ostettu terassihortensia on tehnyt nuput. Tässä vaiheessa se ei niitä enää parvekkeella ehdi avata, sillä viilenevä sää ei tilannetta auta. Sisätiloissa taas eivät nuput jaksa aueta. Viimevuotinen hortensia sentään kukkii pienin kukkasin ja kai näitä kaunottaria täytyy taas koittaa talvettaa. Myös poikani viimetalvinen joulukuusi on edelleen elossa parvekkeella ja on siinä nyt vähän vihreää latvaakin. Katsellaan onko siitä taas loppusyksystä joulukuuseksi!



Murattipuolella on elokuu vaan niin kaunista, vehreää ja vihreää. Näitä katsellessa lähestyvät talvi kyllä harmittaa, sillä syksyllä muratit ovat parvekkeella parhaimmillaan. Voi kun ne kestäisivät siellä talven yli! Loppusyksystä ne on taas vietävä suojaan talvelta ja toivotaan, että taas ensi keväänä pääsisi niistä taas parvekkeella nauttimaan!


Loppukesästä ehtii vielä siis hetken nauttia, mutta vähitellen pitää aloitella syystoimet. Päivät pysyvät lämpiminä lasitetulla parvekkeella vielä pitkään, mutta yöt kyllä viilenevät kuten ulkonakin. Niin se taas mennä vierähti tämäkin kesä.









torstai 24. elokuuta 2017

Pitsisukat à la Suomivilla

Kesälomalla sain tehtyä omat superlämpimät Suomivilla-sukat. Halusin pitkät sukat, jotka sitten lämmittävät koko säärtä. Ohjeena käytin Novitan Pitsisukkaa, joka on suunniteltu 7 Veljestä -langalle, mutta sopii sellaisenaan Suomivillalle.

Tykkään tästä ohjeesta kovasti ja sitä on kiva neuloa. Sukista tulee myös sopivan napakat ja hyvin istuvat. Suomivillaisina sukista tuli aivan ihanan lämpimät ja niistä aivan varmasti iloa silloin, kun varpaat ovat ihan jäässä. Minulla ne tuppaa talvisin aina olemaan ja niitä on välillä todella vaikea saada lämpimiksi. Näillä lämmittelyn luulisi onnistuvan!


Suomivillasta minulta löytyi ruskeanharmaata, mutta näihin olisi käynyt mikä tahansa muukin väri. Itse tykästyin tähän maanläheiseen sävyyn; ja todellakin näihin sukkiin!



keskiviikko 23. elokuuta 2017

Suomivillapipo ja -sukat

Innostuin taas jo poistuneesta Suomivilla-langasta. Tein talvella siitä vielä viltin ja päätin tehdä lopuista langoista myös Jacques Cousteau -pipon sekä sukat miehelleni. Itselleni suunnittelin sukkia, koska täysvillaisista sukista iltaisin voisi olla valtavasti apua paleleviin varpaisiini. Aloitin projektin jo talvilomalla ja päätin sen nyt kesälomalla; mutta lisääkin on tulossa. Niin kovasti innostuin täysvillasta!

Täysvillahan ei ole paras lankamateriaali sukkiin, koska se ei ollenkaan niin hyvin kestä kulutusta kuin sekoitevillat. Sen sijaan, kun käytetään monia sukkia päällekkäin (kuten minä), ne ovat aivan loistavia siellä välissä. Parasta on se niiden tuoma lämpö, joka on aivan omaa omaa luokkaansa. Miesten sukissa käytin ihan sukkien perusohjetta, joka löytyy Novitan lankojen vyötteestä. 7 Veljestä -langan ohjeet sopivat sellaisenaan Suomivillalle. Myös pipoon täysvillan uskoisin sopivan erinomaisesti ja ohjeena tässä oli se perinteinen Jacques Cousteau -pipo, jonka ohje löytyy mm. Novitan sivuilta.


Suomivillan ongelma on se aito villan pölinä, josta saan allergiaoireita. Se menee muutaman päivän neulomisen jälkeen ohi, mutta ensimmäiset päivät nenä vuotaa ja kurkussa on tuntemuksia. Pidempien projektien myötä sille aina siedättyy täysin. Talvilomalla aloin tehdä pipoa, mutta samalla alkoivat allergiaoireet ja sairastuin sattumalta myös flunssaan. En sitten tervehtymisen jälkeen koko keväänä uskaltanut jatkaa projektia, koska allergiakausi oli päällä. Heinäkuussa sitten uskalsin taas jatkaa ja aloitinkin varovasti vain noin 15 minuutin sessioilla. Parissa päivässä olin jo siedättynyt villalle ja pääsin oikein vauhtiin! Suomivilla on myös aivan ihanan tuntuinen lanka neulottavana. Harmi, että se poistui, mutta joistakin verkkokaupoista (kuten Novitalta) sitä saa edelleen.


lauantai 19. elokuuta 2017

Novita syysnumero

Heinäkuussa loman lopuksi ilmestyi Novitan syysnumero. Se on yleensä lehdistä parasta ja tykkäsin kyllä tästäkin numerosta. Värit olivat kivoja ja kiinnostavia ohjeitakin oli sopivasti; ei liikaa eikä liian vähän.

Lehden hygge-osuus oli todella kaunis. Tunnelmallisissa kuvissa oli erittäin kauniita neuleita ja neulepintoja. Jotkut kuvat olivat kyllä ehkä vähän liian tummia neulepinnan hahmottamiseen, mutta saihan niistä toki riittävästi selvää. Vielä näin elokuun puolivälissä ollaan niin kesässä kiinni, että hygge ei ole vielä henkisesti aivan lähellä, mutta kyllähän se jo nurkan takana vaanii. Eikä sillä, villasukkia tarvitsee meillä kotona kesät ja talvet...


Parasta lehdessä oli juuri tuo runsas valikoima sukkia sekä ihanat koukutut tyynynpäälliset. Taas alkaa jo ihan kaipailla uutta villasukkanumeroakin, mutta onneksi uudessa lehdessä oli monta kivaa mallia kuten mm. sydänystäväsukat. Sukissa oli käytetty ihanaa 7 Veljestä petroolia, joka on aivan ihana uutuusväri. Innostuin myös koukutuista tyynynpäällisistä, joten seuraavaksi hankinnassa lienee tunisialainen koukku.

En ole poncho-ihmisiä, mutta ainakin siinä tulee esille ihanainen Duo-langan uutuusväri marjamehu. Siitä langasta on tehtävä kyllä jotain aivan erityistä! Myös Venla-langasta tehty tunika vaikutti ihanalle, mutta lankaa täytyisi soveltaa joihinkin olemassa oleviin varastolankoihin. Venla on vaan kovin ohutta lankaa, että sellaista ei minulta taida löytyä. Yritänkin siis keskittyä 7 Veljekseen ja Nalleen sekä niihin soveltuviin ohjeisiin.

Sukkpuolelta sopivia malleja onneksi löytyy kuten mm. syysretkisukat ihanasta 7 Veljestä Multiraidasta. Mallikin on oikein kiva ja nämä jo aloitinkin Suomivillasta. Seuraavaksi kokeilen kyllä multiraitaa ja varmaan vielä jotain yksiväristä. Toisen valmiin sukan perusteella malli toimii ja sukasta tuli oikein hyvä ja napakka!


Talvinumerossa on luvassa lisää sukkia ja kauniita syksyvalikoiman värejä! Muutamat sukat tässä ehtii neuloa lokakuuhun mennessä ja kohtahan tuo lokakuu on. Tarkkaa ilmestymispäivää ei ilmoitettu, mutta eiköhän se kohta selviä! Lokakuuta odotellessa ehtii vielä nauttia kesästä ja alkusyksyn säistä.


torstai 17. elokuuta 2017

Jämäjuustokakku kauden herkuilla

Juuri ennen kesälomareissua huomasin, että jääkaapissa on pari pakettia matkan aikana vanhaksi menevää tuorejuustoa. Onneksi juustokakkuja voi pakastaa, joten ei muuta kuin hommiin!


Juustokakun kanssa kävi kuitenkin niin, että täytettä oli sen verran runsaasti, että vuoka jäi pieneksi. Loput täytteestä laitoin kaapista löytyneisiin leivossilikonivuokiin hyytymään. Keksi pohjaa ei niihin ollut laittaa, mutta eipä niin väliksikään! Maistui hyvin näinkin!

Juustokakkuun käytin ihan perusohjettani jääkaapista löytyvien tarvikkeiden mukaan. Kermaa joutui kaupasta hakemaan, mutta muuten pohjaan voi valita kaapista löytyvät keksit sekä tuorejuuston. Itselläni esim. oli käytössä mascarpone, mutta peruskakkuun käyvät kaikki tuorejuustot. Hyytymisen jälkeen kakun voi laittaa pakastimeen odottamaan sopivampaa nauttimishetkeä.


Sopivan sunnuntain koittaessa voi kakkujen seuraksi kaapia kaikki luonnosta tai pakastimesta löytyvät marjat sekä Lidlin muffinssit, jos keksipohjaa ei löytynyt kakuntekovaiheessa. Välttämättä keksipohjia ja muffinsseja ei todellakaan tarvita, vaan kakku on loistavaa sellaisenaan. Hyydytetyt kakkuset irtoavat myös helposti silikonivuoista. Helppoa ja hyvää!