tiistai 31. toukokuuta 2016

Mansikat ja hortensia

Mansikat on nyt sitten myös tälle vuodelle hankittu. Yrttien lisäksi pitää olla jotakin pientä hyötykasvipuolta parvekkeella ja poika tykkää mansikoista niin kovasti! Ei meillä mitenkään valtavan suuria määriä niitä koskaan ole kypsynyt, mutta sen verran, että ehtivät iloa tuottaa muutaman kerran kesässä.


Mansikoita oli hankittava ihan myös vain siksi, että tuntuivat toimivan todella hyvin istutuskasveina muratin kanssa. Näyttivät kivoilta kesällä ja aivan erityisesti ruskan väreissä syksyllä ja talvella. Perinteisten mansikantaimien lisäksi hankimme myös metsämansikantaimia, joita kokeiltiin menestyksellä viime kesänä. Tänä vuonna yritetään pitää istutusta vähän enemmän auringossa, koska viime kesänä se ei tuntunut puolivarjossa oikein viihtyvän.


Pienten mansikantaimien lisäksi hankimme parvekkeelle myös ison amppelimansikan. Se istutettiin ruukkuun ja siinä oli mukana jo isompia raakileita. Muut taimet kukkivat ja nyt niihin on myös tullut raakileita eli ensimmäistä satoa odotellessa!


Ehdin tässä jo vannomaan, että tänä vuonna en parvekkeella enää kuumuuden vuoksi hortensiaa hanki. Mutta meninpä sitten Ikeaan ja sieltä tulin takaisin kahden hortensian kera. En voinut mitenkään olla niitä ostamatta nähdessäni ne valikoimat. Ikean hortensiat olivat todella halpoja (muistelisin, että kuusi tai seitsemän euroa) ja olivat kaikki vielä sinisiä! Niitä on tuntunut olevan viime aikoina kovin vaikea löytää. Äidillenikin kun äitienpäiväksi sellaisen ostin, se oli koko valikoiman ainoa sininen versio ja sekin oli kovasti violettiin päin. Ikeasta hankitut ovat kyllä täysin siniset ja aivan täynnä nuppuja! Istutin ne yhdessä samaan ruukkuun ja kokeillaan puolivarjoa. Hyvin ovat tuntuneet viihtyvän, mutta sitä kuivahtamista pitää varoa. Tänä vuonna ostin ne kyllä sillä mentaliteetillä, että kesälomaa eivät kuitenkaan selviä enkä lähde mihinkään sen kummempiin pelastusoperaatioihin, mutta olkoon nyt alkukesän ainakin parvekkeen ilona!


Tämän kevään osalta on kasviostokset (toivottavasti) tehty. Ainahan niin sanon ja lisää tulee silti, mutta yritän nyt pysyä päätöksessäni. Kevään yhtiökokouksessa myös kävi ilmi, että parvekkeiden kunnostus- ja maalaustyö olisi tulossa ensi kesällä; ei kuitenkaan julkisivuremontti, joka on tehty 15 vuotta sitten. Joten nautitaan nyt tästä, koska ensi kesänä ei ilmeisesti tarvitse hankintoja pahemmin parvekkeelle tehdä. Se on kyllä aika kamalaa...

sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Röyhelöitä ja huiveja

Tarkoitus oli tässä toukokuussa tehdä itselle kevääksi röyhelöhuivi, mutta projekti vähän viivästyi, kun se ei enää ollutkaan lämpimien säiden vuoksi ajankohtainen. Joka tapauksessa huivi on kyllä tulossa, koska neulojaan iski vastustamaton himo oranssiin röyhelankaan. Onneksi siihen tarpeeseen löytyi tämä Sashay Tango!

Täysin oranssia röyhelölankaa ei löytynyt Red Heartiltakaan, mutta Tangossa on kyllä muuten kaikki värit kohdallaan. Eikä tuo alla oleva Mambokaan hassumpi ole! Röyhelöhuiviin löytyy paljon ohjeita sekä Novitalta että Red Heartilta ja ehdin niihinkin jo tässä tutustua. Nyt vaan pitäisi valita haluanko neuloa huivin vai virkata! Huiviohjeisiin löytyy onneksi hyviä videoita molempiin vaihtoehtoihin sekä vaihtoehtoisiin tekniikoihin

Sekä virkkaaminen että neulominen vaikuttavat molemmat mielenkiintoisilta. En kuitenkaan voi olla ihmettelemättä kuinka vaikeasti nämä amerikkalaiset voivat neuloa! Neulominenhan olisi paljon helpompaa, jos lanka ei tulisi väärältä puolelta ja sitä ei tarvitsisi joka kertaa manuaalisesti sieltä puikolle nostaa. En varmasti ole ainoa, josta näin tuntuu ja onneksi on olemassa myös suomalainen versio huivin neulomiseen. Ja johan näyttää helpommalta! Sentään jenkkityylisessä virkkaamisessa lanka tulee oikeasta suunnasta.







Ja nyt sitten vaan tuumasta toimeen! Ei tuo varmaan hirveän nopeaa hommaa ole, mutta röyhelöt ovat vaan niiiin ihania!

perjantai 27. toukokuuta 2016

Kasviostoksilla (taas)

Toukokuun aikana olen vieraillut kohtuullisen monta kertaa eri puutarhaliikkeissä. En vaan malta olla uusimatta talven mittaan kuolleita kasveja. Kohtuudessa pysyminen on myös vaikeaa, mutta toistaiseksi helppohoitoisuus on jotenkuten pysynyt hallussa!

Miehen yrittiviljelmät ovat laajenneet ihan tavallisilla ruokakaupan yrteillä, mutta myös mm. Hong Kongin hienoilla italialaisilla yrteillä. Nykyään näitä on tarjolla vaikka mitä! Monet yrteistä ovat vielä suhteellisen helppohoitoisia, kunhan vaan on aurinkoa ja sopivasta kastelusta huolehtii. Kaikki yrtihän eivät koko kesää kestä, mutta lopuksi ne voi käyttää kokonaan ruokaan tai säilöä pakastimessa tai sitten kuivattaa.



Sen verran kesäkukkapuolta tuli kartutettua, että ostin Hong Kongista aikomani pelargonit. Kävi myös niin onnellisesti, että niitä löytyi mahtavaa pinkin väristä kukkaa. Värejä olisi kyllä ollut paljon muitakin. Orvokit siirsin vielä kori-istutuksesta ruukkuun ja ne olivat jo nyt venähtäneet aika lailla liian pitkiksi. Niin niille vaan parvekkeella käy, kun valoa ja lämpöä riittää!


Muratteja olen hankkinut lisää pari muutakin settiä. Niitä kuitenkin tulee käytettyä istutuksissa jouluun saakka, joten ovat kyllä valtavan pitkäikäisiä. Bauhausin jätti muratti on kasvanut todella reippaasti ja lehden koko on aikamoinen verrattuna tavalliseen murattiin. Eikä nämä Hong Kongin muratitkaan mitään erityisen pieniä olleet vaan erittäin kauniita ja hyvin kasvaneita. Ihanasti ovat myös muut muratit alkaneet kasvaa; kyllä se on vaan niin takuuvarma valinta!



Tämän kevään ostoksia on jäljellä enää mansikat. Ne olivat sen verran kauniita viime kesänä ja syksyllä ruskan väreissäkin, että mennään samalla istutuslinjalla. Ja pitäähän niitä pojallekin ostaa! Sato on aina vaihteleva, mutta istutuksissa mansikka on tosiaankin kivan näköinen. Ja myös helppohoitoinen. Lämpimistä säistä huolimatta kastelu ei ole ollut päivittäin tarpeen, joten tavoitteessa ollaan pysytty (ainakin toistaiseksi)!












keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Laajentunut (ja mantereet ylittävä) riippuvuus

Aiemmin pidin standardina, että ostin ainoastaan lankoja, joita saa tavallisista kaupoista. Sehän vähän vaikuttaa siltä, että hamsteroinnissa olisi jonkinlaiset standardit ja homma pysyisi jollain tavoin aisoissa. Nyt sekin standardi on sitten menetetty ja riippuvuus laajentunut suorastaan mannertenväliseksi. Columbus, Georgiasta nimittäin saapui varsin kimalteva ja silmiä hivelevä paketti, josta ei voi muuta todeta kuin että kai tämä peli on totaalisesti menetetty.


Muilta osin olenkin tänä vuonna pysynyt kohtuullisesti aisoissa hamsteroinnin suhteen. Jos en ole lopettanut, niin ainakin vähentänyt viime vuoteen nähden. Lisäksi olen kohtuullistanut ostomääriä ja tyytynyt kerään, maksimissaan kahteen. Sekin on jo jotain! Tämä tilaus lähti siitä, että etsin villasukkaprojektiin koristelangaksi kultaista lankaa. Vuodenvaihteessa löysin Prisman verkkokaupasta todella kivoja Red Heart Sashay Metallic -lankoja, joita ostin kokeeksi muutaman. Samasta sarjasta löytyi sitten netin perusteella myös kultaista, mutta eipä vaan Suomesta! Eikä oikein Euroopastakaan. Amazon.co.uk:sta löytyi sitten joitakin toimittajia, mutta toimituskuluineen kovaan hintaan. Jossain välissä sitten Red Heart itse alkoi toimittaa lankoja taas Eurooppaan ja kun monet ihanat Sashay-röyhelölangat olivat alennuksessa mukavaan hintaan, niin pääsinpä heti sitten tilaamaan.



Metallinhohtoinen Sashay Metallic oli jo siis aiemmin tuttu, mutta kyllähän niitä muita toinen toistaan ihanampia lankoja oli vaikka mitä. Ehkä ihanin kaikista on Sashay Boho, josta oli todella vaikea valita mitä tilaisi, kun kaikki näyttivät vaan niin upeilta. Jokaista kun ei vaan voi tilata! Myös tavallinen Sashay on aivan mahtava ja sävyjä on vaikka kuinka monta; ihan varmasti jokaisen lempiväriä!


Alelaarista löytyi halvalla Sashay Sequins -keriä, jotka olivat myös todella kauniita paljetteinen päivineen. Samasta laarista tilasin myös Boutique Swerve -karvalankaa, joka maksoi alle kaksi dollari per kerä Sequinsin tavoin. Pienestä koosta huolimatta kerät painavat 100g ja normaalihinta on siinä viisi kuusi dollaria, joka sekään ei ole paha hinta. Moni muu kauppias tuntui myyvän niitä kalliimmalla. Vielä oli tilattava yhtä alennuslankaa eli Sashay Sparklea, jossa värinä niin ihana Raparperi, etten vain voinut vastustaa!



Toimituskulut ovat Red Heartissa kiinteät sekä portaittain loppusumman mukaisesti nousevat; ja eivät siten jää välttämättä kovin pieniksi. Valitettavasti toimituskuluttomat tarjoukset eivät ole näyttäneen olevan voimassa Yhdysvaltojen ulkopuolella. Muita hyviä tarjouksia tuntuu tulevan kuitenkin koko ajan, joten postituslistalle kannattaa liittyä. Verottomuus kyllä paukkuu tilauksessa aika nopeasti, mutta kokonaishinta pysyy kuitenkin sellaisena, ettei juuri halvemmallakaan mistään saa. Toinen hyvä kauppa Yhdysvalloissa tuntui olevan Stuff 4 Crafts, jossa oli myös hyvät valikoimat näitä Sashay-lankoja.



Red Heartin nettisivu on ylipäänsä vaarallinen. Röyhelöhuivilankojen lisäksi siellä on valtavat valikoimat kaikkea muutakin, kuten aivan ihania raitalankoja, joita saa joitakin Suomestakin ainakin Prismasta. Itse pidättäydyin kuitenkin röyhelöissä, joista olisi tarkoitus tehdä huiveja ja koristeita muihin neuleisiin, kuten sukkiin ja sisustusneuleisiin. Mutta kaiken näiden ihanuuksien jälkeen en voi mitenkään uskoa, että omat tilaukseni olisi tässä. Ensinnäkin jokaista lankaa on (valitettavasti) aivan mielettömät määrät eri värejä ja sävyjä; Amerikassa on aina niin paljon valinnanvaraa! Värit ovat aivan mahtavia, kun kaikille varmasti löytyy jotain. Ja entäs ne nimet sitten;  kuka tällaisia värien nimiä voi vastustaa... Tilauksessani oli lankoja nimeltä mm. Rhubarb, Phlox, Tango, Salsa, Rumba, Cabernet, Amethyst, Pink Topaz, Mauvelous, Romantic. Ja silti tilasin lähes kaikkia värejä vain sen yhden kerän...

maanantai 23. toukokuuta 2016

Välimeri parvekkeella

Tämä toukokuu on ollut siitä aivan poikkeuksellinen, että Välimeren kasvit saivat jo alkukuusta siirron parvekkeelle kesää viettämään. Normaalisti oliivipuu on siirretty parvekkeelle jossain vaiheessa toukokuuta, mutta ihmeköynnökset lähes poikkeuksetta vasta kesäkuun puolella. Mukavaa, että toukokuun säät ovat suosineet, sillä samalla saa työhuoneen kukkaikkunalle taas paljon enemmän tilaa; ainakin hetkeksi!

Ihmeköynnökseni ovat jo useamman vuoden vanhoja ja talvehtivat hyvin ja helposti kotona työhuoneessa. Vettä tarvitsevat kyllä koko talven, mutta ovat siitä hyviä, että lehdistä näkee, kun sitä kaipaavat. Ja mikä parasta, lehden ilmaisevat asian siinä vaiheessa, kun ei ole vielä liian myöhäistä. Joskus ne ovat tiputtaneet lähes kaikki lehdet, mutta yleensä vain osan. Kevättalvella ne myös alkavat yleensä kukkia. Keväisin tai kevättalvella olen ne yleensä myös leikannut, koska niiden piikit tarttuvat aina vaatteisiin, joten pisimmät lehdettömät roiskot ovat silloin saaneet lähteä. Tänä vuonna en istuta niitä uudelleen, mutta ensi vuonna lienee taas tarpeellista. Ihmeköynnökset tuntuvat kasvattavan kovasti juuria ja ruukku on niitä nopeasti Muutenkin suuri ruukku on hyvä vaihtoehto, jotta ei tarvitse aivan päivittäin sentään ihmeköynnöstä kastella.


Oliivipuunikin ovat useamman vuoden vanhoja ja viime vuodet nekin ovat talvehtineet työhuoneessa. Tänä vuonna niistä varsinkin toinen oli jossain vaiheessa päässyt todella pahasti kuivahtamaan, mutta toipui siitä onneksi talven mittaan. Keväällä huomasin niissä kyllä kilpikirvainvaasion ja sen puhdistuksen yhteydessä leikkasin molemmat, jotta pahiten tahmaisista lehdistä päästiin myös eroon. Toinen tuli parturoitua todella lyhyeksi ja se ei ole oikein vieläkään kasvattanut lehtiä. Toiseen niitä on taas alkanut oikein mukavasti taas ilmestyä. Hankin niihin myös myrkytystikkuja, jotka ovat oikein käteviä, mutta erittäin vaikeita löytää! Myrkkysprayt ovat ihan hyviä nekin, mutta minä onneton saan niistä pitkän ajan jälkeenkin päänsäryn ja joskus migreenin. Mutta eiköhän mäntysuopapesu, leikkaus ja myrkytys ja niihin kilpikirvoihin taas tepsi!

Tänä kesänä voisi myös kokeilla taas kiinanruusua parvekkeella. Kiinanruusun ikuinen ongelma on myös aina tuholaiset ja talvella toinkin sen työhuoneen lattialle vähän kuin saattohoitoon. Se leikattiin, suihkutettiin ja myrkytettiin ja lopuksi poistin vielä erikseen kaikki vaurioituneet lehdet. Siihen se jäi työhuoneen lattialle kastelua lukuun ottamatta ilman muuta hoitoa ja kas kummaa, kylläpä se onkin kasvanut hienoksi ihan huomaamatta ja aivan ilman tuholaisia. Voi hyvin olla, että sitäkin voisi parvekkeella ulkoiluttaa ihmeköynnösten seurana!

maanantai 9. toukokuuta 2016

Huhtikuu parvekkeella

Huhti-toukokuun vaihde muutti säät keväästä kesään aivan silmäräpäyksessä. Samalla sain riesakseni aivan hirvittävän allergian, kun siitepölykausi pamahti päälle kokonaisuudessaan. Näin pahasti en olekaan ollut allerginen kuin ehkä kerran, kun taistelin kolme vuotta sitten kolme kuukautta korvaongelmien kanssa. Ei auta kesän vuoksi on vaan kestettävä!


Helppohoitoisuuden linjalla jatketaan ja olenkin päätynyt tänä kesänä keskittymään lähinnä muratteihin sekä muihin kuivuutta kestäviin. Näillä säillä totesin myös hortensioiden ajan olevan meillä ohi, sillä jo pelkästään kuunvaihteen säät ovat niille lasitetulla parvekkeella liikaa. Ellei nyt sitten halua kastella niitä jo nyt aivan koko ajan. Vielä on vähän arvoitus, että onko viime kesäisistä hortensioista mihinkään. Aika heikolta kyllä näyttää, mutta ajattelin nyt vielä pari viikkoa tarkkailla tilannetta.


Orvokit ovat päässeet mukavasti kukoistamaan. Lämpimät säät tietävät kuitenkin sitä, että kohta ne ovat venähtäneet toivottomasti liian pitkiksi, mutta tiedossa on toki ollut koko ajan, että ne eivät ole koko kesän ilo parvekkeella. Ihania ovat kuitenkin tässä vaiheessa vuotta!



Huhtikuu oli jo narsisseille liian lämmin ja johan ne hetkessä kukkivat ja venähtivät aivan ohi. Nyt olen ne jo laittanut pois ja täytyy ensi keväänä olla taas ajoissa liikkeellä. Tässä vaiheessa vuotta kun on joutunut jo lasejakin pitämään auki, on selvää, että mikään viileässä viihtyvä ei kauaa lasitetulla parvekkeella ole parhaimmillaan.



Muratit ovat myös lähteneet hyvin kasvuun. Istutin ne vanhojen murattien joukkoon ja kovasti se niidenkin kanssa näyttää siltä, että kyllä tämä talvi vei ne mennessään. Äkillisesti iskenyt jääkylmä tammikuu piti siitä kyllä huolen! Pientä eloa näin yhdessä mansikantaimessa, mutta eipä sekään ole tässä viime aikoina näyttänyt kovin lupaavalta. Mutta onpahan näitä uusia istutuksia sitten ja hyvällä mielin on voinut uusiin vaihtaa!



Toukokuulle ei muita hankintoja enää jääkään kuin ehkä pari pelargoniaa. Sen verran kukkivaa (ja helppohoitoista) voisin parvekkeelle hankkia. Yhden talvehtineen pelargonin sinne jo toinkin ja vähitellen on aika siirtää sinne myös Välimeren kasvit. Kyllä ne näillä säillä siellä jo pärjäilevät!