torstai 20. heinäkuuta 2017

Värikästä syksyä Pentikin tyyliin

Ilahduin valtavasti Pentikin tulevan syksyn tarjonnasta. Erityisesti mieleeni oli tekstiilit, joissa on kyllä tänä vuonna tarjolla huikea väritys ja kerta kaikkiaan minun makuuni sopivat kuosit! Ihanat Ruusunmarja ja Vaahtera veivät kyllä sydämeni!


Oranssi-violetti Vaahtera on kyllä niin kaunis, että jotakin siitä pitäisi kotiin saada! Myös Ruusunmarja jatkaa samantyyppisellä värityksellä ja on myös huikaisevan kaunis. Molempia saa kankaina, tyynynpäällisinä, keittiöpyyhkeinä ja kaitaliinana. Ruusunmarjan pakkakangas vaikutti niin ihanalta, että siitä saisi todella hienon pöytäliinan. Vaahteraa haaveilen olohuoneeseen verhoksi, josko sitä uskaltaisi taas kokeilla tauon jälkeen. Beagle on ollut kovin kiinnostunut tästä verhopaikasta, mutta edellinen kokeilu oli jo aiempia huomattavasti pidempi. Tämä kuosi on kyllä ehdottomasti kokeilun arvoinen! Myös kaitaliina vaikutti aivan vastustamattomalle!


Syksyllä myös ihanainen Hortensia verhoutuu oranssiin ja viininpunaiseen. Näitäkin kauniita tekstiilejä saa monenlaisina ja todella hienolle kuosi näyttää näissä syksyn väreissä. Myös keväiset pastellit ovat aivan ihania, mutta kangas saa syysilmeellään aivan uuden ulottuvuuden!


Muilta osin luvassa on Suomi 100 -teeman myötä luontoaiheita sekä Poro- ja Fauna -tekstiileissä kuten myös keramiikassakin. Samalla luontoteemalla jatkaa uutuus Sonettikin, johon inspiraatio on löytynyt Vanamon varsista. Jännä tekstiili sopii varmasti myös modernimpien kuosien ystäville. Olen itse taas aivan hulluna näihin Pentikin kauniisiin värikkäisiin kukka- ja kasvikuoseihin.


Värikäs syksy on siis tulossa! Uutta keramiikkaa on luvassa aika vähän, mutta jouluksi on varmasti tiedossa taas jotain uutta. Meille on kotiin tiedossa remonttisyksy taloyhtiön remontteineen ensi viikosta alkaen, joten kovin innokkasta ei syksyn odotus tänä vuonna ole. Ehkäpä näistä kaunokaisista olisi syystunnelman pelastajiksi kotiin vähän väriä ja iloa tuomaan; ainakin viimeistään lokakuun lopussa, kun remonteista on vapaita!


Kuvat: Pentik. Koko kuvasto luettavissa osoitteessa www.pentik.fi.

tiistai 11. heinäkuuta 2017

Syksyn uutuudet


Tilasin heti mahdollisuuden tullen pienen ennakon Novitan syksyn uutuuslankoja. Monista kirjavista pienet maistiaiset riittävätkin, mutta kyllä pari langoista on sellaisia, joita täytyy varmaan hankkia muutama kerä (sitten kun varastoja on muuten vähän kuluteltu). Mutta kauniita kyllä olivat!



Ehdoton suosikkini oli Duon marjamehu, joka oli aivan ihana! Sitä tulee varmaan hankittua samoin kuin Nallen punaluumua sekä 7 Veljestä petroolia. Myös Duon ukkosmyrsky oli kiva, mutta 7 Veljestä -langan luumu oli todella haalea. Siltä se kuvissakin näytti, mutta luumuksi se on kyllä aika laimea versio. Myös Polariksen uudet värit erityisesti hehku ja nuotio olivat aivan upeita, mutta Taika-langan metsämarjat oli aika erikoinen ilmestys. Se ei näyttänyt kuvissa ihan samanlaiselta, mutta tässä langassa onkin mukana taas valkoista. Sen olisi melkein voinut jättää siitä pois ja metsämarjat-lanka olisi tullut jännittävä. Joka tapauksessa se sopii mainiosti mukaan sukkiin!



Multiraitoja on myös kehuttava! Tilaamani merimies, artesaani ja taidemaalari olivat aivan huikeita. Innolla odotan millaista raitaa niistä tulee! Värisävyt ja lankojen väriyhdistelmät olivat kerta kaikkiaan ihastuttavan kauniit. Toivottavasti tämä lanka pysyy valikoimissa pitkään yhtä ihastuttavin sävyin kuin nyt!

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Kesäkuu parvekkeella

Kesäkuu oli parvekekasveille aika viihtyistä. Kosteat sekä ei niin lämpimät säät sopivat niille hyvin ja parvekkeella vihertääkin tällä hetkellä oikein mukavasti. Ostoksiakaan parvekkeelle en tehnyt paitsi yhden suurilehtisen muratin verran. En voinut sitä kauppaan jättää ja orvokki-istutuksista olen jo luopunut, sillä ne olivat jo aika heinämäisiä eivätkä kestä kesäloma-aikaa kuitenkaan.


Pelargonit siis kukkivat taas eli uusia nuppuja ja kukkia on niihin taas tullut. Riippapelargoni on aika kova sotkemaan, jos siitä ei ajoissa ehdi kukkineita poistaa. Olenkin niitä sitten yrittänyt säännöllisesti käydä saksimassa pois. Istutukset näyttävät kieltämättä myös siistittyinä todella paljon kauniimmilta.


Oliivipuut ovat viihtyneet parvekkeella erinomaisesti. Varsinkin suurempi niistä on kasvattanut valtavasti uusia lehtiä. Pienempi näytti yhteen väliin vähän kärsivältä, mutta nyt sekin on piristynyt. Tänä vuonna leikkasin niitä syksyllä ja keväällä en tällä kertaa ollenkaan. Uuteen ruukkuun istuttamisen sijaan lisäsin päälle vain multaa. Ihmeköynnökset alkavat ilmeisesti myös olla uuden istutuksen tarpeessa. Niillekin lisäsin vain multaa, sillä tällä hetkellä meiltä ei löydy suurempia ruukkuja. Täytyy koittaa katsella niitä alennusmyynneistä. Ihmeköynnökset eivät meinanneet alkaa tehdä lehtiä ollenkaan, mutta nyt niitäkin on vihdoin alkanut ilmestyä. Kukkia kyllä sen sijaan riittää!


Vanhin pelargoneistani tekee vasta nuppuja, mutta on muuten oikein terveen ja vihreän näköinen. Senkin istuttamista uuteen ruukkuun täytynee jo harkita, koska korkeutta tämän istutuksen korilla ei ole paljon. Useamman talven se on viettänyt maalla autotallissa, joten sitkeä ja elinvoimainen se ainakin on. Keväällä ostamani hortensia on jo muuttunut vihreäksi ja kohtapuolin täytynee kukat leikata siitä pois pölyttymästä. Se on vihreänäkin sekä pelkistettynä lehtiversionakin oikein hauskan näköinen, mutta kyllähän niistä sinisistä kukista vielä olisi nauttinut pidempäänkin.



Muratit myös kukoistavat ja ovatkin kauniisti verhoilleet jo lähes koko köynnösritilän. Viileä alkukesä kyllä todella sopii niille! Katsotaan mitä heinäkuu tuo säiden puolesta! Jos parvekkeelle mitenkään mitään uutta mahtuu, voisin taas tänä vuonna miettiä pallokrysanteemia. Tänä vuonna ne tulivatkin jo kesäkuussa kauppoihin. Syksy lienee siis tulossa.


sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Kerran elämässä

Mukava ja ikimuistoinen ilta Hämeenlinnassa on takana. Kerran elämässä on toki koettava Guns N' Roses livenä, kun se on mahdollista. Huomenna voi tilanne olla aina toinen! Itse olen tyytyväinen, että säästin tämän mahdollisuuden tähän Guns N' Rosesin uuteen tulemiseen enkä ole vaivautunut paikalle aiempina Suomen vierailuina. Bändi tuntui olevan elämänsä vedossa ja show oli loistava!

Kuva: Live Nation


Toki aikoinaan olisi ollut loistavaa nähdä myös kaikki muut alkuperäisjäsenet livenä, mutta Use Your Illusionien aikaan olin jo siirtynyt vaihtoehtoisemman rockin suuntaan ja GNR oli jo aivan liian suosittu; eikä silloinkaan Steven Adler enää mukana ollut. Nyt Axl, Slash ja Duff vaikuttivat juuri siltä kuin pitääkin eli halusivat soittaa ja paikalla oli hienoa olla. GNR myös kuulosti uposti ja Axl oli aivan loistava. Selvästi vuodessa hoikistunut Axl jaksoi heilua ja laulu oli kyllä kuin parhaina päivinä; uskomatonta, mutta näin voi todellakin sanoa! Settilista oli huikea ja se tuntui aika oikeanlaiselta. Aika pitkälti samahan se on ollut muutenkin Euroopan kiertueella, mutta kyllä mukaan aina pientä variaatiota mahtuu. Ja show oli todella pitkä, kolme tuntia! Hyvin jaksoi kolme tuntia tätä kuunnella ja nauttia illan ainutlaatuisuudesta!


Kantolan tapahtumapuisto tuli myös koettua nyt ensimmäistä kertaa. Ensinnäkin arvostan todella paljon sitä, että tällainen paikka keksitty tarjoamaan elämyksiä ja riittävän suuria tilaisuuksia. Paikka voisi silti olla suurempi. Tai ihmisiä pitää päästää sinne vähemmän. Nyt 55 000 katsojaa oli ehdottomasti liikaa. Paikalle pääsi klo 17 - 18 maissa erittäin hyvin. Parkkipaikka löytyi, turvatarkastukseen ei ollut hirveästi jonoa ja silloin olisi vielä ruokaa sekä juomaa saanut. Ihmisiä oli kuitenkin silloin jo erittäin paljon ja pääsisäänkäynnin erittäin ruuhkaisen jonon ohi kävellessä oli täysin selvää, että tungosta on luvassa. Michael Monroen ehdin jopa parista pienestä välistä nähdä muutaman kerran, mutta Guns N' Rosesia en nähnyt lavalla ollenkaan tai ylipäänsä mitään lavalla. Screeneistä sai seurata koko show'n ja ne sentään näkyivät jostain kolosta lähes koko ajan, eivät kuitenkaan aina. Suurin osa porukasta oli vielä taaempana, joten suurin osa ei tainnut myöskään nähdä mitään; onneksi oli hyvät soundit.

Monen tunnin setti tuupittuna ja tönittynä oli kyllä aikamoista, mutta enpä toisaalta tullut niitä tuuppijoita katsomaan. Reppuja ja kyynärpäitä sai kyllä väistellä koko rahan edestä koko illan ja vieressä oli milloin mitäkin tönijää ja nojailijaa. Omia kaljojakin oli alueelle selvästi saatu tuotua enkä ihmettele yhtään, sillä turvatarkastus oli aivan pakollinen muodollisuus. Tässä maailmantilanteessa se tuntui vähän kummalliselta ja voi vain kuvitella, että pahimmissa skenarioissa ei moni paikalta elävänä poistu, jos paikalle pääsee (tai siis tulee) vääriä henkilöitä tai syntyy minkäänlainen paniikki. Näin valtavassa tungoksessa ei ole mitään mahdollisuutta pelastua. Väljemmille vesille kun ei oikein päässyt nytkään, koska ei sellaisia tainnut olla. Poistuminen tapahtuma-alueelta sujui yllättävän nopeasti ja rauhallisesti; parkkipaikalta poistuminen ei sujunut ollenkaan. Puolitoista tuntia sai jonottaa poistumista omalta parkkipaikalta ja ajomatka siihen päälle. Olimme varautuneet ruuhkiin ja käytimme ajan mm. syömällä eväitä; matkapuhelimethan eivät näissä ruuhkissa toimi. Siltikin tällainen odottelu on jo aika tragikoomista, kun huomioi, että tämä odotellut rivistö oli niitä hyvissä ajoin tilaisuuteen saapuneita. Ehkäpä jotain liikenteenohjausta olisi syytä parkkialueellekin järjestää. Nyt koko parkkialueen autot päästettiin liikkeelle vain alueen ensimmäisestä rivistä ja muut seisoivat loppuun saakka paikoillaan, joista kaikkein viimeisessä mekin olimme. Ajomatkahan sujui sitten kyllä joutuisasti auringon noustessa, kun ruuhkat olivat jo täysin purkautuneet.



Kaikesta huolimatta ilta oli ikimuistoinen enkä olisi sitä mistään hinnasta väliinkään jättänyt! Appetite For Destructionin biisit tuntuivat parhaimmilta esim. Rocket Queen, mutta hienoja olivat myös muut kuten Civil War ja Estranged, joka vain jatkui ja jatkui. Joukossa oli myös hienoja covereita sekä Black Hole Sun, joka sopii todella hyvin Guns N' Rosesille. Axlilla on siihen riittävästi ääntä ja karismaa; tyylikkäät terveiset Chrisille sinne jonnekin. Ja tiedoksi asiaa tiedusteelle henkilölle, kyseessä ei ole Foo Fightersin biisi.



Mutta näin. Estranged soi päässä koko päivän ja lyhyistä yöunista huolimatta olen ollut kovin onnellinen koko päivän. Guns N' Rosesia voin kyllä ehdottomasti lähteä katsomaan uudelleenkin, jos tällainen mahdollisuus joskus tarjoutuu, mutta Kantolan taidan jättää väliin. Kerran elämässä kaikkea on kokeiltava ja ehkä seuraavaksi kokeilen taas jotain sellaista paikkaa, jossa näkee edes jotain. Edes pienen hetken.