sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Rusty Cage

Tässä sukat nimeltään Rusty Cage. Idea näistä sukista on kytenyt pidempään ja lopulta toteutui kun täydelliset langat osuivat kohdalle. Nämäkin sukat tein miehelleni, mutta mielessä kytee ajatus pitkistä sukista itselleni; niin ihanat näistä tuli!

Kaapissa on hamstrattuna muutama kerä ihanaa myynnistä poistunutta Novitan Polkan ruoste-lankaa ja olen sitä säästellyt sopivaan neuleeseen; ja sellainen oli tässä. Kaveriksi päätyi Raita-langan ruskea-harmaa, jota käytin edellisissä Rivendell-sukissa. Lankahan ei keränä näytä kovin kummoiselta, mutta neuloessa siitä on paljastunut aivan uusia ulottuvuuksia. Siinä on lisäksi sopivia metallin (harmaata, ei siis sinistä, vaikka kuvissa siltä näyttää) sekä ruosteen sävyjä Polkan ruoste-langan kaveriksi. Raidoitettuna aivan ihana yhdistelmä!



Ohjeena oli taas kerästä löytynyt perussukan ohje pidemmällä varrella sekä kerrosrivinousuilla höystettynä eli niillä Rusty Cagen kaltereilla. Kaltereissa sitten vaihteleekin sopivasti se Raita-langan metallin harmaa sekä ruosteisen ruskea. Tykkään sukissa näistä kerrosrivinousuista, sillä ne tekevät sukista mukavan tukevat ja jämäkät; lisäksi niitä on aivan mahtava neuloa. Ja niitä tulee todellakin omiin pitkien sukkien versioon todella paljon!





Nämäkin sukat päätyivät miehelleni synttärilahjaksi paketoituna tapani mukaan soveltuvaan kierrätyspussiin ja kovasti olivat lahjat mieleen. Iän myötä palelu tuntuu lisääntyvän ja siihen kyllä 7 Veljestä on ratkaisu; niistä tulee lämpimät tiiviit sukat ja kerrosrivinousu vielä kruunaa istuvuuden. Siis kuten Rusty Cage; mutta näistä ei tarvitse paeta.

perjantai 21. lokakuuta 2016

Pentikin jouluihanuuksia

Taas on se aika vuodesta, kun ihastellaan Pentikin joulukuvastoa. Tänä vuonna säästyn keramiikkaostoksilta, sillä Joulupuuta minulla jo on. Tekstiilipuoli on kyllä taas sen verran ihanaa, että jotain hankintoja joutuu kyllä varmasti tekemään!




Omenapuu tekee taas paluun muistaakseni jo kolmatta kertaa. Punainen Omenapuu on kyllä todella kaunis, mutta voisihan sitä täydentää uusilla osilla. Omenapuu-sarjassa on myös taas kauniita keittiötekstiilejä ja uusia tekstiilisarjoja tulee joulumarkkinoille peräti neljä: Aatto, Amaryllis, Loiste ja Varpu. Amaryllis on taas viimevuotisen Jouluruusun tapaan aivan luvattoman kaunis kuosi.


Jouluvalikoiman tuotteita näytti olevan jo myymälöissäkin ja tarkoituksena on viikonloppuna käydä niitä katsomassa vähän tarkemmin. Amarylliksen lisäksi tykkäsin todella paljon punaisesta Varpu-kuosista, jossa näytti olevan mm. todella kauniita patahanskoja ja tyynynpäällisiä. Varpua on myös harmaana, mutta kun tuo punainen on minun juttuni. Harmaa Loistekin on kaunis (mutta kun se on harmaa... toisaalta esim. pöytäliinana harmaakin on todella upea) ja klassinen Aatto on perinteistä joulua, mutta kivaltahan sekin näyttää.



Mutta on tuo Amaryllis vaan kaunis! Lähinnä nyt pöytäliinaa ja tyynynpäällisiä ajattelin omalle toivelistalle. Sekä puna- että valkopohjainen kuosi on kaunis, joten vaikeuksia valinnassa on varmaan luvassa. Tarjolla on myös erittäin kaunis tarjotin, mutta niitä en voi hankkia enää kyllä yhtään enempää. Myös Pentik Studion keramiikkapuolelta sarjaa saa muutaman osan. Näin kauniita kankaita ei saisi edes olla! Valikoimassa on myös ihania kransseja, jotka ovat esim. aivan ihania joululahjoja.


Tänä vuonna ei Pentikin ihania kynttelikköjä tainut perinteistä Poroa lukuun ottamatta olla luvassa ollenkaan. Tekstiilipuoli on siis taas aivan ihana tänäkin vuonna ja Omenapuu on yhtä lailla kaunis. Ei auta, kyllä näitä on heti käytävä myymälässä tarkemmin ihastelemassa!



Kaikki kuvat: Pentik

tiistai 18. lokakuuta 2016

Rivendell

Tein alkusyksystä miehelle lahjaksi syksyiset sukat, joissa on värimaailma kuin suoraan Sormusten Herran Rivendellistä. Siitäpä nimi näille; syksyn sävyjä suoraan kasveista, mutta myös tämän vuodenajan mausteisuutta ja tunnelmaa.


Sukissa on vuorotellen kahta erilaista 7 Veljestä Raita-lankaa. Toinen ruskea-harmaa on valikoimassa edelleen, mutta petrooli-keltainen-oranssi-punainen on jo poistunut. Samanlaista lankaa on myös Nallena ja olenkin niitä poistomyynnistä haalinut, koska värit ovat niin mahtavat; ja kyllähän niistä myös neuloessa kaunista syntyy. Pienenä mausteena taas raitasukissa oli neljä kerrosrivinousuraitaa ilman sen kummempia krumeluureja.


Itse yllätyin harmaa-ruskean Raita-langan kauneusta. Sen kerä ei kaupan hyllyssä muiden ihanuuksien seassa vaikuta kovin mielenkiintoiselta, mutta käytännössä oli kyllä aivan huippulanka. Sain siitä jo ideoita heti muihin töihin; tätä täytyy vielä hamstrata pari kerää, sitten kun on poistumassa valikoimista.


Olen myös kovasti tykästynyt 7 Veljekseen näissä sukkaprojekteissa, kun sen kanssa työskentely tuntuu niin helpolle. Langan paksuus on miellyttävä ja työ tuntuu etenevän myös nopeasti. Ja kun värit osuu vielä nappiin, neulominen on mitä parhainta! Valmiit sukat ovat ihan perussukat, mutta syksyn väriloisto on kyllä näillä väriyhdistelmillä aivan kohdallaan!



maanantai 17. lokakuuta 2016

Syysistutukset ja syksyn värit parvekkeella

Tänä syksynä pyrin laittamaan kaikki syysistutukset omiin ruukkuihinsa ja laitoin sekaan vain pari keväällä ostettua murattia. Tarkoituksena on viedä muratit ja muut kesäistutukset sellaisinaan talvisäilöön, joten en myöskään raaskinut niitä pahemmin yhdistellä. Hyvin istutettavaa kyllä riitti! Etenkin kun samaan ajankohtaan ajoitti usean (toisin sanoen lähes kaikkien) huonekasvin ruukunvaihdon... Siinä oli kyllä hommaa ja veikin aikanaan koko sunnuntain.


Syysistutusten lisäksi parvekkeelle on ainakin alkutalveksi jäämässä muratti- ja mansikkaistutukset. Mansikat ovatkin ihanasti alkaneet vaihtaa jo lehtiinsä väriä ja sopivan hyvin kaikkien muiden värikkäiden kaunokaisten joukkoon. Hankkimiini keijunkukkiin olen todella tyytyväinen ja löysin vielä oikein omat värinikin. Niitä oli tarjolla muitakin, mutta nämä punasävyiset ovat kyllä minun juttuni. Niitä yhdistelin kanervien ja marjakanervien kanssa. Yritin vähän katsella istutuksia niin, että niistä saa tarvittaessa poistettua mm. marjakanervat, jotka eivät kestä koko talvea.


Sama tilanne on ihanan koristekaalin kanssa, mutta siitä ei ole niin haittaa. Marjakanervassa sen sijaan on uskomattoman terävät piikit, jotta repivät ja tarraavat kaikkeen. Kuivuneesta kasvista niitä on lisäksi vaikea huomata, joten usein on helpompaa vain ottaa ne kokonaan pois. Koristekaalin laitoin Sypressin kaveriksi ja siihenkin jätin poistomahdollisuuden istuttamalla hyvin peittävää murattia. Näitä kaalejakin on erilaisia, mutta olen itse tykästynyt tähän vihreä-punaiseen pyöreään kaaliin.


Toisen koristekaalin laitoin matalampaan istutukseen aitokanervan ja marjakanervan seuraksi. Sypressin kanssa korkeampi istutus on yhtä lailla hieno, mutta matalampikin on oikein kivan näköinen eikä vaadi niin paljon tilaa ympärilleen päästäkseen oikeuksiinsa. Tällä hetkellä vielä parvekkeella on paljon kesäkasveja, joten tilaa ei ole niin paljon tarjolla. Tällä hetkellä näyttää siltä, että marraskuun puolella vasta (toivottavasti aikaisintaan) tarvitsee kasvit viedä talvisäilöön.





Näillä väreillä sitten mennään syksyä kohti. Tarkoitus on vielä hakea vähän värikkäitä lehtiä taas väriä tuomaan ja niiden parvekekasvien suojaksi, jotka jäävät parvekkeelle talvenviettoon. Syysistutukset ovat oikeastaan parhaimmillaan nyt, kun vihreää ja vehreää riittää. Toisaalta värejä myös riittää silloin, kun painutaan jo huurteen puolelle. Jos pitäisi valita voisin luoputa kesäistutuksista, mutta syysistutuksista en. Näistä on niin paljon iloa ja väriterapiaa vielä pitkään.


keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Samettinen Bemz

Tilasin Bemzistä vähän aikaa sitten taas vähän näytekankaita. Samettiset päälliset kiinnostavat sen verran kovasti, että ovat kyllä ehdottomasti harkinnassa. Bemzistä voi tilata aina viisi näytepalaa kerrallaan ilmaiseksi ja olihan nämä nähtävä!


Sametti olikin vielä upeampaa kuin olisin voinut kuvitella. Tuntu on kyllä sametin, mutta hyvällä tavalla huonekaluun sopiva. Itse asiassa tuntu on aika samanlainen kuin meidän uudessa sohvassa (jota ei uskalleta vieläkään biigelin vuoksi turvallisuussyistä käyttää ilman Ektorpin päällisiä) ja totta puhuen punainen värikin on erittäin samanlainen. Tilaamani väritilkut olivat Viridian, Espresso, Acorn, Clover ja ihanainen Cranberry. En ihan välttämättä tarvitsisi aivan tällä istumalla uusia päällisiä Ikean Ektorp-nojatuoliin, mutta katsotaan miten tässä käy. Olohuoneen tuolissa on vanhat aika tavalla haalistuneet päälliset, johon voisi tehdä vaihtokaupat työhuoneen fuksianpunaisen kanssa. Samettiin tarttuu ilman muuta koirankarvat ja työhuoneessa se olisi niiltä ehkä paremmin turvassa.


Samettipäällisten ilmoitettiin olevan valikoimissa vain rajoitetun ajan, mikä vähän myös lisää paineita tilaamiseen. Ainakin on odotettava jotain sopivaa tarjousta, joita uutiskirjeen tilaajille säännöllisesti postilaatikkoon kolahtaa. Ektorp-nojatuolin päällinen maksaa 319 euroa, mutta päällisten vaihdolla voi helposti uudistaa koko tuolin; ja voit todellakin valita valikoimista haluamasi värin tai kuvion sekä kangaslaadun. Nojatuolin päälliset muista kankaista ovat siinä noin 160 - 270 euroa, joten sametti ei sinänsä ole erityisen kallista. Mutta aivan erityisen ihanaa!

tiistai 4. lokakuuta 2016

Tervetuloa lokakuu!

Lokakuu toi mukanaan ainakin selvästi kylmemmät säät ja aivan hirveän kylmät aamut. Henkisesti en ole kyllä vielä yhtään valmis talveen, mutta ei kai tässä muukaan auta, kun syksy ottaa harppauksia vauhdilla eteenpäin. Päiväthän ovat kyllä oikein kauniita auringonpaisteessa sekä pikkuhiljaa väriloistossa ja aurinkokin vielä lämmittää päivällä selvästi. Parveketta on kuitenkin vähitellen alettava laittaa talvikuntoon ja se on sentään onneksi aika mukavaa hommaa!






Kaikenlaisia kasvihankintoja tuli tehtyä parvekkeelle aitokanervista marjakanervaan ja sepressiin sekä koristekaaleista siihen haaveilemaani keijunkukkaan. Kävi vielä niin onnekkaasti, että kaikki kasvit löytyivät eri kaupoista ja olivat niissä myös erittäin hyvissä tarjouksissa. Syksyn kasvit ovat siitä niin kivoja, että kestävät todella pitkään ja osa jopa kevääseen saakka. Tällä kertaa skippasin ihanat sylaamit, koske ne on lasitetulla parvekkeella valitettavan haastavia. Ensin sille on päivisin aivan liian kuumaa ja se nuukahtaa, sen jälkeen taas viilenee usein liikaa ja pakkasiahan se ei kestä ollenkaan. Sateinen ja lämmin syksy olisi sille paras eikä kyllä itseänikään lämpö haittaisi.

Jos lämpöä ei ole ja talvi on väkisinkin tulossa, ei auta kuin keskittyä väripuoleen ja itsensä piristämiseen. Syysistusten kanssa ei myöskään tarvitse enää niin kastelusta huolehtia; tässä vaiheessa riittää, kun kerran viikossa kastelee kunnolla ja muistaa vähentää ja lopettaa kastelun ajoissa, ettei mullat turhaan heti jäädy. Vähitellen alkaa myös kesäkasvien siirto talvisäilytykseen; ihmeköynnökset ovat jo siirtyneet. Sen sijaan työhuoneesta vein kymbidi-orkidean parvekkeelle kylmäkäsittelyyn nyt ainakin noin pariksi viikoksi. Kymbidi pitäisi siten saada kukkimaan, mutta en ole siinä vielä koskaan onnistunut. Se olisi luultavasti pitänyt siirtää parvekkeelle aiemmin, jotta kylmäkäsittely olisi ollut miedompi ja aidompi. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, jos ei kokeile...