tiistai 30. kesäkuuta 2015

Kesäkuu parvekkeella

Kylmä kesäkuu parvekkeella sopii hyvin kasveille. Parvekkeella on oikein vihreää ja vehreää eikä kuivumisesta ole tarvinut huolehtia. Ehkäpä ne kestävät myös pidempään ja ovat paremmin suojassa tuholaisilta, mikäli heinäkuussa lämpiää. Lomien aikana kastelu on joka tapauksessa epäsäännöllisempää ja tokihan se kasvien hyvinvointiin vaikuttaa. Nyt meillä on kokeilussa myös kastelusysteemejä, mutta katsotaan miten ne toimivat oikeasti.


Mansikkaistutuksista on luvassa oikein mukavasti satoa. Osa on jo kypsynytkin ja raakileita on taimissa runsaasti. Kukkiakin löytyy, joten mansikoita on luvassa myöhemminkin. Viileämmät säät suosivat ehdottomasti näitä istutuksia, sillä parvekkeellahan lämpötilat pysyvät kuitenkin yleensä aika miellyttävinä ellei nyt lähelle pakkasta mennä. Kuumuus ja kuivuus tuovat mukanaan tuholaisia, joita ilman selviäisin kyllä oikein mielelläni tänä kesänä.


Viiniköynnöksetkin ovat alkaneet oikein kunnolla kasvaa, joten tänä vuonna taitaa olla köynnöstä luvassa paljon viime kesää enemmän. Kukkia viiniköynnöksiin ei meillä kuitenkaan ole tullut. Katsotaan ensi vuonna uudestaan! Pieni sitruspuukin vielä sinnittelee parvekkeella. Kuollut se ei ole, mutta ei oikein tee uusia lehtiäkään. Hitaastihan se muutenkin kasvaa, mutta kyllä tämäkin näköjään on kovaa vauhtia muuttumassa entiseksi. Minisitrukset eivät kyllä meillä pysy hengissä yhtään missään!





Talven yli parvekkeella sinnitellyt hortensia on siis tummanpunainen! Kukat ovat alkaneet saada väriä ja tällaista sieltä on siis luvassa. Muut hortensiat ovat jo lähestulkoon muuttuneet vihreiksi, mutta aavistus pinkkiä on vielä nähtävissä. Violetista ei ole enää tietoakaan eikä ne koskaan sellaisiksi edes muuttuneet, vaikka kasvissa olleen lapun mukaan se oli tarkoitus! Ei se mitään, todella kauniita ne ovat näinkin!


 
Ihmeköynnösten kauniista fuksianpunaisesta kukinnasta pääsee nyt myös oikein kunnolla nauttimaan, kun väri on erittäin kirkas ja onnekseni myös uusia kukkia on tulossa. Se tietää myös paljon roskaa, koska kukat lopulta varisevat lattialle. Nämä ovat kuitenkin helppoja siivota ja imuroinnillakin silloin tällöin selviää. Petunioiden ja muiden kanssa onkin hankalampaa, koska kukat ovat tahmeita ennen kuin ovat aivan täysin kuivuneet. Olen ollut ihan tyytyväinen, että tänä vuonna jätin perinteiset kesäkukat hankkimatta. Joku toinen kerta sitten taas!



Pelargonikin on mukavasti auringossa levinnyt ja kasvattanut lisää lehtiä. Kukkia ei vielä näy, mutta ehkäpä ne sieltä vielä ilmestyvät. Yritti-istutuksetkin ovat mukavasti kasvaneet ja ovatkin olleet koko ajan käytössä. Perunatkin kasvavat kovasti vaikkakin vähän turhan rönsyilevään tyyliin. Pitkäänhän ne eivät kuitenkaan koko parveketta valtaa vaan sadonkorjuun aika koittaa suhteellisen nopeasti.




Murateista melkein parhaiten tuntuvat kasvavan ne talven yli sinnitelleet. Uusissa toki väri on syvemmän vihreä, mutta kyllähän näissä vanhoissakin on tosi kauniit rönsyt ja paljon lehtiä ja runsautta niihin on ilmaantunut todella lyhyessä ajassa.


Kesäloma-aika koettelee kasveja, mutta toivotaan, että siitä taas selvitään. Kyllähän sitä kotonakin paljon ollaan, mutta ehkä se vaihtelevuus siinä on se kasveille kuluttavin osuus. Ja onhan sitä koko loppukesä mukavasti aikaa taas kastella kasveja ja seurata niiden kasvuja. Hortensiaa lukuun ottamatta tänä vuonna kasvien pitäisi hyvin kestää kuivuuttakin ja hortensioille kokeillaan niitä kastelusysteemejä; toivottavasti toimivat!

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Ihmeköynnösistutuksia

Keväällä vihdoin istutin uudelleen pari pienempää ihmeköynnöstä ja ruukun vaihtaminen teki niille kyllä hyvää. Aiemmin kuivuivat jatkuvasti ja juuretkin olivat melkoiset, kun ne ruukusta paljastuivat. Uuden ruukun myötä jatkuva kuivuminen loppui ja köynnökset alkoivat kasvaa aivan eri tavalla kuin aiemmin. Siirsin ihmeköynnökset parvekkeelle pari viikkoa sitten ja samalla totesin toisenkin ihmeköynnöksen kohdalla olevan aika vaihtaa maisemaa noin ruukun suhteen. Jatkuva kuivuminen ei parvekkeella käy, jos kesää on tässä yhtään tulossa!

Niinhän se oli tämäkin ihmeköynnös kasvattanut melkoiset juuret, vaikka ei tässä ruukussa ole paria vuotta kauempaa ollutkaan. Nämä kasvavat näköjään erittäin nopeasti ja ruukku joutaa vaihtoon paljon nopeammin kuin muilla kasveilla. Täytyy pitää mielessä ja ehkä tällä vähän isommalla ruukulla ja uudella mullalla selvitään ensi kesään tai toivottavasti sitä seuraavaan.



Nyt pari viikkoa myöhemmin on uutta lehteä alkanut kasvaa ja uusia kukkiakin on näkyvissä. Lisäksi myös kukkien sävy on vaihtunut parvekkeella ja uuden mullan myötä myös paljon kirkkaammaksi aiempiin verrattuna. Myös lämpötilat parvekkeella ovat niille sopineet vaikka kovin lämpimästä kesästä ei ollakaan päästy nauttimaan ainakaan vielä. Parvekkeellahan nämä ihmeköynnökset ovatkin parhaimmillaan!

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Sen seitsemisen kesäyön kukkaa

En kerännyt kukkia juhannusyönä tyynyn alle, sillä sulhanen on jo sama ja ollut pitkään tiedossa. Mutta olisihan näitä ollut kerättävissä sekä parvekkeella että ulkona. Juhannusruusukin tosiaan innostui kukkimaan ihan juhannuksena. En muista sellaista koskaan aiemmin tapahtuneen! Muita ruusuja on myös tulossa juhannusruusujen perässä eli vähän myöhässä tänä vuonna.



Rhodot jatkoivat myös kukintaa. Pinkit alkavat olla ohi, mutta violetit jatkavat kukintaa. Nämä ovat kyllä aivan huikeita pensaita! Kukat sopivat myös tosiaan asetelmiin, ainakin niihin kelluviin ja lisäksi harventaminen tekee ihan hyvää, koska tuntuvat kasvavan aika rönsyilevästi eri suuntiin. Tämähän on siitä hauska pensas, että rönsyily ja epätasaisuus kuuluu vähän kuvaan.


Syreeneistä osa violeteista oli jo täysin ohi ja osa vasta aloitteli kukintaa. Valkoiset niistä olivat vasta parhaimmillaan. Ihanaa, että tänä vuonna näiden kukinta oli myöhässä ja näistä on nyt päässyt nauttimaankin paljon enemmän kuin normaalista toukokuun lopussa. Tuoksu on kaikissa aivan ihana!


Pionitkin alkavat jo avautua! Lisää komeita nuppuja on myös olemassa, joten näitäkin on tulossa enemmän. Monellehan tämä on se kesän kaunein kukka. Tykkään niistä itsekin, mutta on niitä kauniita puutarhan leikkokukkia monta muutakin. Tykkään kovasti liljoista, mutta olen niille nykyään todella allerginen, joten kotiin niitä ei voi enää tuoda. Gladiolukset ovat myös aivan mahtavia, kunhan vaan pysyvät pystyssä!


Välimeren tunnelmaa on myös maalla parvekkeella. Toimme tuliaisiksi kiinanruusun hortensian ja muiden ihanuuksien kaveriksi. Oma kiinanruusuni kotona on kasvanut valtavasti ja täysin leikkauksen tarpeessa. Nyt se vaan pukkasi nuput ja kukat ovat kohta avautumassa, joten leikkaaminen saa nyt jäädä tuonnemmaksi. Joka tapauksessa lyhennys ja tuuhennus on edessä, koska nämä ovat paljon kauniinpia tällaisina tiiviimpinä versioina. Ilmeisesti myös mullanvaihto on taas edessä, koska oma kiinanruusu kuivuu aivan koko ajan. Maalla parveke on viileämpi ja varjoisampi kuin meidän, joten tämäkin kestänee parvekkeella ihan hyvin. Omaani en ole edes viitsinyt kuivumisen vuoksi sinne viedä. Ikävä kyllä, nämä ihanuudet eivät minulla ole menestyneet niin hyvin kuin olisin toivonut!



Maalla myös huolehditaan tunnollisemmin kukkien kastelusta, joten hortensiatkin pysyvät vehreämpinä kuin meillä kotona ja lehdet myös paljon paremmassa kunnossa. Suihkuttelu varmaan tekisi näillekin kotona terää, kun lämpötilat parvekkeella alkavat kohota. Kyllä nämä vaan ovat aika mahtavia suoraan kaupasta tuotuna, kun värit ovat vielä tallella. Toisaalta ne vihreäksi ja lopulta rusehtaviksi muuttuneet hortensiat ovat erittäin kauniita omalla tavallaan! Monta väriä vaan kuuluu hortensian repertuaariin!


Äidilläni viihtyvät myös maljaköynnökset erittäin hyvin. Kokeilin näitä itsekin muutama vuosi sitten, mutta meillä ne eivät vaan viihtyneet. Maljaköynnöshän on aivan mahtava kasvi, kun se oikein alkaa köynnöstää. Meillä kotona ne vain kuolivat pystyyn. Ehkäpä joskus kokeilen uudelleen, kyllä nämä sen verran kauniita ovat erityisesti parvekkeella!


Myös gerbera pääsee oikein oikeuksiinsa viileämmällä parvekkeella. Nämä ovat kivoja siitä, että niistä voi napsaista kauniita kukkia myös leikkokukiksi, mikäli kukka vaan sattuu oikein tuuheasti kasvamaan. Se sopii myös mahtavasti istutuksiin, mutta omalla parvekkeella ei ole sitä tullut vielä kokeiltua. Pari viikkoa sitten näin jo myös mainoksia krysanteemeista; ne tulevat joka vuosi nykyään entistä aiemmin. Itselleni se on jotenkin sellainen loppukesän ja loppuloman kukka. Kaunis kuin mikä, mutta omalla parvekkeellani ei niiden aika ole kuitenkaan ihan vielä!

lauantai 27. kesäkuuta 2015

Keskikesän juhlaa

Juhannuksesta ehti jo viikko vierähtää, mutta kesä on vaan niin kiireistä aikaa. Kiireitä on vaikka minkälaisia, osa on totta ja osa vain tunnetta. Joka tapauksessa vuoden valoisin aika on jo tässä ja kesän kautta olemme jo päätymässä vuoden syyspuoliskolle. Vuoden kauneimmat ja parhaimmat kuukaudet ovat siis tässä nyt ja edessäpäin.

Keskikesän juhlaa vietettiin taas maalla aika perinteisin menoin. Kuten edellisinä vuosina, pihalla syömistä ei tarvinut juhannuksena edes harkita vaan parvekkeelle taas kerran päädyttiin. Nythän maallakin on parvekkeella lasit, joten siellä on ahtaudesta huolimatta erittäin mukava ruokailla ja istuskella. Ruokatarjoilut olivat mitä mainioimmat ja ruokaa oli ainakin riittävästi. Parasta kesällä onkin, kun on mahdollisuus kokeilla uusia herkkuja! Juhannusaaton ruokailuun kuului paikalla savustettu lohi, uudet perunat sekä cashew-salaatti. Parasta oli tietysti mustikoilla varustettu uunijäätelö, jota ei pitkään aikaan ole tullut syötyäkään.


Jos säät eivät olleet kovin aurinkoiset, erityisen kylmää ei kuitenkaan myöskään ollut. Siten ulkoilustakin pääsi ihan mukavasti nauttimaan. Ja koira maaseudun vapaudesta. Beagle yritti ystävystyä mm. pihalle ilmestyneiden fasaanien ja pyyn kanssa, mutta kiinnostus ei ollut molemmipuoleista. Onneksi muuta vauhtia kuitenkin piisasi ja vihdoinkin on havaittavissa se tosiasia, että kaveri myös väsyy! Taas vihdoinkin! Sunnuntai-illan lisäksi myös maanantai ja tiistai meni aika lailla lepäilyn merkeissä. Toivottavasti teini-ikä alkaa vähitellen hellittää!


Poikkeuksellista oli, että kerrankin juhannusruusut ovat kukassa juhannuksena. Yleensähän ne ovat jo ohi, mutta niin se aikainen kevät vaan muuttui myöhäiseksi kesäksi. Valaistus keskiyöllä oli kuitenkin taas sama kuin aina ennenkin samaan aikaan vuodesta. 



Juhannuspäivän ruokailuun keräilin taas viinicooleriin koristeeksi lisukkeita puutarhasta. Suosikkini siihen on aina komea raparperin lehti. Nyt seuraksi löytyi myös tammen oksia sekä violetteja rhodoja ja valkoisia syreenin kukkia. Siinä oli kuohuviinipullolle harvinaisen kaunista ja ihanalta tuoksuvaa seuraa! Juhannuspäivän ruokana oli madeiralaisittain grillattuja kanavartaita. Siihen löytyi pari kesää sitten sopivia varrastikkuja sekä nyt myös hiilihankotelineestä madeiralaiseen tapaan pöytään tuotava varrasteline. Vartaiden päälle tulee sulamaan yrittivoi ja jokainen voi ottaa vartaasta syötävää omaan tahtiinsa. Ahtaalla parvekkeella se on vähän hankalampaa, mutta idea on tuo. Näitä vartaita on tarkoitus tehdä heinäkuun grillijuhlissa ja kyllähän näitä mielellään taas syö!

Jälkiruoaksi oli taas ihanaa mustikkapiirakkaa. Maallakin alkaa olla pakastimet mustikoista tyhjennetty, mutta kohtahan niitä on taas metsässä tarjolla. Kukkiin nähden mustikoita ei ole luvassa niin valtavaa satoa, mutta mustikoita on tulossa ja ainakin paljon, paljon enemmän kuin viime kesänä. Ihanaa! Mustikasta on tullut minulle suorastaan intohimo ja siitä keksisi vaikka mitä kaikkea hyvää!


Niin se alkukesä on taas vaihtunut keskikesään ja pikkuhiljaa satokauteen. Tässä vaiheessa vuotta pitää vaan muistaa nauttia ihan jokaisesta päivästä. Onneksi on kesä eikä ole kiire yhtään mihinkään.