maanantai 30. syyskuuta 2013

Syyskuu parvekkeella

Syyskuussa eletään parvekkeella muutosten aikaa, mutta tänä syksynä saikin nauttia poikkeuksellisen pitkään kauniista ja suorastaan kesäisistä tunnelmista. Ehdin kuvata parveketta ennen viime viikolla alkaneita syyssäitä ja ainakin viime viikon perusteella muutos syksyyn on alkanut.


Viikonloppuna siirsin sisälle jo Välimeren kasveista ihmeköynnöksen sekä kamelian. Oliivipuu ja laakeripuut saivat vielä jäädä parvekkeelle, mutta kohta täytyy nekin siirtää sisätiloihin ja oliivipuu viedä talvisäilöön. Välimeren kasvien kasvukausi varmaan pysähtyi viime viikolla, kun lämpötilat laskivat niin rysäyksellä. Toivottavasti eivät kuitenkaan ehtineet vielä paleltua.

Krysanteemit vielä kukkivat ja tänä vuonna taidan niiden jälkeen siirtyä jo kunnolla syyskasveihin. Säiden kylmetessä ei ole ollut kovin houkuttelevaa parvekkeella vierailla. Kastelua ei enää olla tarvittu, mutta petunioissa riittäisi kyllä nypittävää joka päivälle. Ja vielä kun muut kasvit ovat sen verran hyvässä kunnossa, ei tilaakaan uusille krysanteemeille tässä vaiheessa ole.


Petunia-amppeleista miljoonakellot ovat suorastaan olleet näin loppukesästä ja syksystä parhaimmillaan. Ne kasvoivat vielä syyskuussakin aivan valtavasti! Lisäksi itse kasvit ovat todella hyväkuntoisia eikä mitään merkkejä vielä syksystä niissä ole nähtävissä. Muissa petunioissa taas on kuivuneita kohtia ja lehtien olemus muuttuu muutenkin näin syksyllä. Jos nämä miljoonakellot eivät alkukesästä olleet kovin kaksisia, nyt ne ovat kyllät todella näyttäviä; saisivat kyllä kasvaa jo vähän nopeammin kesänkin puolella!





Surfiniat ovat petunioista myös aika hyvässä kunnossa. Ne ovat edelleen muhkeita ja kukkivat todella runsaasti. Kaikkien kukkien lannoituksen lopetin parvekkeella jo elo-syyskuun vaihteessa, mutta eivät kasvit kyllä todellakaan kukkimista lopettaneet. Mutta vaikka kukat kukkivat, alkaa näissäkin surfinioissa olla ränsistymisen merkkejä, mutta iloitaan niistä vielä hetken aikaa.


Myös parvekkeen ainoa yrttiviljelmä innostui syksystä. Ruukussa on sekaisin eri lajikkeita ja se on syyskuun aikana kasvanut melkoisesti ja siitä on koko ajan napsittu yrttejä ruoan sekaan. Tämä varmaan kestääkin vielä jonkin aikaa käyttökelpoisena.

Muratit ovat viihtyneet koko kesän parvekkeella oikein hyvin. En oikein tiedä vielä jaksanko tänä vuonna niitä viedä talvisäilöön. Murattien kuskaamisessa on oman työnsä eikä niiden selviäminen talven yli ole talvisäilössäkään itsestäänselvyys. Jähtäväksi taas jää miten murattien käy tulevana talvena parvekkeella, mutta ainakin ristikkoa vasten kasvaneet muratit saavat jäädä talveksi paikoilleen. Täytyy katsella tilannetta syksyn mittaan!


Vähitellen sitä alkaa kaivata niiden lyhtyjen kaivamista esiin parvekkeelle ja se aika alkaa olla kohta loka-marraskuussa. Ja kun kylmyyden vuoksi parvekkeella ei houkuttele käydä, alkaa siellä käynniksi vähitellen riittää kynttilöiden sytyttely. Mutta iloitaan kesäkukista vielä hetki!



sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Ennakkokatselussa HBO Nordicin Masters of Sex

Näin ennakkona HBO Nordicilla huomenna alkavan Masters of Sex -sarjan ensimmäisen jakson. Tämä Showtimen sarja alkaa Yhdysvalloissa tänään ja kyseessä on varmasti yksi syksyn mielenkiintoisimmista sarjojen ensi-illoista. Pidin itse pilotista ja kyllähän tätä ehdottomasti haluaa nähdä lisää. Jaksoja on tulossa yhteensä 12 ja on mielenkiintoista nähdä mitä tuleman pitää, sillä yleensä nämä vastaavantyyppiset jutut toteutetaan muutaman jakson minisarjoina.

Credit: hbonordic.com
Masters of Sex kertoo yhdysvaltalaisista seksuaalitutkijoista William Mastersista (Michael Sheen) ja Virginia Johnsonista (Lizzy Caplan). Masters ja Johnson tutkivat ihmisen seksuaalisuutta 1950-luvun lopulta aina 1990-luvulla saakka ja sarja seuraa heidän uraauurtavaa tutkimustyötään sekä elämäntarinoitaan. Jos tykkää Mad Menistä, varmasti tästäkin, sillä lavasteet ja ajanhenki ovat ainakin pilotin perusteella viimeisen päälle. Mielenkiinnolla odotan mitä sarjan tulevat jaksot tuovat tullessaan, sillä pilotissa tapahtui niin paljon Mastersin ja Johnsonin kohtaamisesta tutkimuksen ensiaskeliin. Näitä konkreettisia tutkimustilanteita näytetään aika tavalla, mutta sen ei pitäisi olla ongelma, jos esim. Sex and the City katselijalla toimii. Pelkästään ensimmäisen jakson perusteella ei tietenkään voi sanoa millaisia tilanteita sarjan jatko tuo tullessaan, sillä pilotinhan on aika tarkoitus herättää huomiota ja kerätä katsojia. Itse ainakin tykkäsin kovasti!

Credit: hbonordic.com
Sarjaa voi siis katsoa huomisesta eteenpäin HBO Nordicilta aivan tuoreena ja uusi jakso ilmestyy aina maanantaisin. Tv-kanavista ei ole vielä tarkempaa tietoa, mutta suurella todennäköisyydellä sarjalle löytyy kyllä myöhemmin tulevaisuudessa esittäjä peruskanaviltakin. Suosittelen sarjaa kyllä lämpimästi pilotin perusteella ja aina on tietysti todella mukavaa katsoa ihan oikeisiin ihmisiin perustuvia sarjoja. Sarjan ote ei ole tiede-elämästä huolimatta ole kuiva (jos siis käsitys tiede-elämästä on sellainen), vaan kerronta ja ajankuva on hyvinkin värikästä. Ehdottomasti katseluun!


tiistai 24. syyskuuta 2013

Orkideaviikot

Hauskoja nämä Plantagenin orkideaviikot. Pakkohan siellä oli taas käydä tutkailemassa ja kävi jopa niin, että sain orkideat lahjaksi; tässä syksyllä kun vietetään hääpäivää ja syntymäpäivää. Orkideaviikot jatkuvat ilmeisesti vielä tämän viikon ja valikoimat olivat kyllä hyvät.


Perhosorkideoita oli siis oikein mukavat valikoimat ainakin Tammiston Plantagenissa. Niitä oli paljon ja värejä oli todella paljon erilaisia. Monissa perhosissa oli mukavasti nuppujakin ja todella hyväkuntoisia lehtiä. Usein on sattunut niin, että tarjouskukkia kyllä on, mutta kaikki kukat ovat jo auenneet ja voi myös olla vaikeaa löytää kahta samanväristä. Näitä tavallisia kaksivanaisia tuli mukaan kaksi, kun ruokapöydän koristeet kaipasivat taas päivitystä. Vein ne aiemmat vähän valoisammalle paikalle ja katsotaan miten käy, kun kasvit olivat jotenkin vähän nuukahtaneet. Ostin ne kesällä jostain tarjouksesta ja ne eivät koskaan olleetkaan niin hyväkuntoisia kuin nämä uudet. Parhaiten tuntuvat säilyvän ne perhoset, joissa on vahvat tummanvihreät lehdet ja ruukussa huomattavan paksut juuret. Pitää vaan aina muistaa nekin syynätä kukkien lisäksi, jos pidempi-ikäistä kaveria itselleen etsii!

Ilokseni myös kolmivanaiset olivat tarjouksessa ja ne vasta hienoja olivatkin! Niissä oli todella paljon nupullisia kasveja ja ne olivat  myös paljon suurempia kuin kaksivanaiset. Sain yhden kolmivanaisen ja se oli noin 15 cm korkeampi kuin nuo kaksi. Tämä meille kotiin tullut oli  myös todella tumman violetti, joihin aika harvoin törmää näissä isokukkaisissa. Tämän yksilön vein nyt työpöytääni koristamaan.

Myös muita orkideoja kuten miltoniaa näytti olevan tarjolla. Niitä ei ollut mitään aivan valtavaa valikoimaa ja olenkin lähinnä keskittynyt näihin perhosiin. Olen kyllä kokeillut miltoniaa ja aivan ihanaa kympidiä, mutta niiden hoitaminen ja kukittaminen uudelleen on ollut aika haastavaa. Nämä perhoset taas ovat tosi helppohoitoisia, kunhan vaan saavat valoa jonkin verran, ovat pois vedosta ja muistaa kastella kerran viikossa tai kahdessa. Miltonian ja kymbidin kanssa taas ei sopivaa valoa ja kastelurytmiä meinannut millään löytyä. Lisäksi erityisesti kymbidi on perushinnaltaan melkoisen kalliskin, mutta on siinä kyllä kauniit kukat sen aikaa kun kukkivat. Mutta helppouden ja kauneuden nimissä olen siis keskittynyt vain näihin kaunokaisiin!

perjantai 20. syyskuuta 2013

Suuri neuletaito

Innostuin jokin aika sitten tilaamaan Modassa mainostetun Claire Montgomerien Suuri neuletaito -kirjan. Kuten kannessa luvataan, muita tietolähteitä ei pitäisi neulomisesta tarvita. Näin voi olla, mutta joskus voi tehdä asiat helpomminkin.

Tilasin kirjan Adlibriksestä ja kirja maksoi muistaakseni 18 euroa eli ihan edullinen oli tämän kokoiseksi harrastekirjaksi; sivujakin kun on kuitenkin yli kaksisataa. Kirjassa oli ihan mukavasti ohjeita ihan perusasioista vasta-alkajille, kuten silmukoiden luomista ja kavennuksia jne. sekä sitten taas neulemalleja erilaisista palmikko- ja patenttineuleista kokeneemmallekin neulojalle. Itse ehkä etsin kirjoista vaihtoehtoisia tapoja tehdä perusjuttuja, kun joskus tulee mietittyä voisiko jonkun asian tehdä toisinkin. Yksi tällainen on esim. neuleiden viimeistely, jota ei oikeastaan koskaan ole opetettukaan. Nyt olen kuitenkin huomannut, että näihin juttuihin on paljon alettu viime aikoina kiinnittää huomiota. Muita tällaisia vaihtoehtoisia tapoja voi löytää esim. silmukoiden päättämiseen tai kavennuksiin.

Tässä kirjassa oli kyllä aika hyvät kuvat näissä neuletekniikkaohjeissa. Tekniikkaohjeita oli ihan mukavasti, mutta kieltämättä esim. juuri viimeistelyohjeet vaikkapa pistoista olivat kyllä aika suppeat. Yksi tällainen ohjetoiveeni olisi esim. se, että millaisilla pistoilla ommellaan erilaisia kappaleita yhteen. Millaisilla pistoilla kannattaa hihat ommella kiinni, hihasaumat, sivusaumat, olkasaumat jne. Itse ajattelin seuraavaksi kokeilla sitä virkkausta, kun en ole vieläkään ihan parasta tapaa löytänyt. Pistojen pitää olla helppoja ja siistejä. No, kuten olen huomannut, en ole todellakaan ainoa, joka välttelee viimeistelytöitä.

Tässä kirjassa oli kyllä sitten todella hyvä osuus erilaisista neulemalleista. Niistä oli erittäin hyvät kuvat miltä millainenkin neulos näyttää ihan oikeasti. Näitä kaikenlaisia malleja oli kuvattuna ihan perusjoustinneuleista siksak-raitoihin ja erilaisiin pintaneuleisiin.

Kirjan neuleohjeisiin en niin tarkasti ehtinyt tutustua, mutta eiköhän niistäkin moni saa jotain irti. Itse en niistä niin paljon välitä, sillä kun langat tulee ja menee, tykkään jotenkin enemmän katsoa ohjeita sitten lehdistä. Ja hamstrata niitä ohjeissa käytettyjä lankoja siinä sivussa.

Myöhemmin kun sitten kirjaa vähän tarkemmin tutkin, aloin lukea mm. nurjan silmukan ohjetta. Näihin aivan perustason juttuihin en aluksi niin kiinnittänyt huomiota, mutta nyt havahduin siihen millainen merkitys on sillä, että kirja on käännös. Jos Suomessa ja Pohjoismaissa on monta tapaa tehdä silmukoita ja muita neuleen osuuksia, niin niitä on sitten aivan lukemattomia, kun huomioi kaikki mannermaiset ja anglosaksisetkin tyylit. Pohjoismaissa suositaan yksinkertaisimpia ja helpompia tapoja, kuten olemme tietysti oppineetkin useimmiten jo koulussa.

Kirjassa esim. nurjan silmukan tekeminen on esitetty enemmänkin anglosaksiseen tyyliin eli aivan turhan vaikeana. Tärkeää on siis huomioida, että vasta-alkajan ei kannata hankkia näitä käännettyjä kirjoja. Ei sillä, voihan jollekin sopia paremmin nämä muiden mannerten neulomistavat. Sen tarkemmin en vielä kirjaan tutustunut kuinka paljon muita vastaavia juttuja siitä löytyy, mutta jälleen kerran en voi muuta kuin suositella näitä Dropsin tekniikkavideoita, joista voi löytää oman tapansa neuloa. Kirjassa neuvotaan nurja silmukka vähän kuin näiden kahden videon välimuodolla:





Joskus aiemmin olen törmännyt näihin erilaisiin tapoihin ja jossain vaiheessa jo ajattelin, että teenkö itse nurjan silmukan jotenkin aivan väärin, mutta löytyihän se oma tapanikin. Käytän näköjään norjalaista:



Kaivatessani neulontaneuvoja taidan itse pystellä näissä Dropsin videoissa ja vilkuilla kirjasta niitä ihania neulemalleja...

tiistai 17. syyskuuta 2013

Sitruuna-marenkipiirakka

Tulipa kokeiltua itsekin sitruuna-marenkipiirakkaa. Usein sitä olen kyllä muualla maistellut ja mieli on tehnyt kokeilla. Ja ehdottomasti kokeilu kannatti, sillä tämä on tosi hyvää!


Piirakan ohje on aikoinaan ollut Maku-lehdessä ja tein sen aivan ohjeen mukaan:

Pohja
3 1/2 dl vehnäjauhoja
1/4 tl suolaa
1 dl tomusokeria
100 g voita
1 kpl munaa

Sekoita kulhossa vehnäjauhot, suola ja tomusokeri. Paloittele pehmeä voi kuutioiksi ja nypi ainekset sormenpäillä tasaiseksi murumaiseksi seokseksi. Vatkaa munan rakenne rikki ja lisää voi-jauhoseokseen. Sekoita taikina tasaiseksi. Kun taikina on kiinteää, muotoile taikinasta pallo, peitä se kelmulla ja anna levähtää jääkaapissa noin 30 minuuttia.

Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Kauli taikina pyöreäksi Ø 24 - 26 cm levyksi. Painele taikina hyvin vuoan pohjalle ja reunoille. Aseta taikinan päälle pala leivinpaperia ja kaada päälle riisi tai herneet niin, että paperi ja paino pitävät taikinan siististi vuoan pohjalla ja reunoilla. Esipaista pohjaa noin 10 minuuttia. Jäähdytä hetki ja nosta paperi ja paino pois. Alenna uunin lämpötila 160 asteeseen.





Täyte
4 kpl munaa
2 kpl keltuaista
3 dl sokeria
2 dl ranskankermaa
2 kpl sitruunaa

Vatkaa munat, keltuaiset ja sokeri sekaisin keskenään. Lisää ranskankerma, sitruunoiden raastettu kuori ja mehu. Kaada täyte piirakkapohjalle ja paista 35 - 40 minuuttia.





Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeria ja jatka vatkaamista, kunnes vaahto on kiinteä ja kiiltävää. Lusikoi marenki kypsän piirakan päälle kauniiksi huipuiksi ja paista vielä 6 - 8 minuuttia 200-asteisessa uunissa, kunnes marenkihuiput saavat kauniin kullanruskean värin. Jäähdytä sitruuna-marenkipiiras ja tarjoile. 


Lopputulos oli herkullinen. Tämä piirakka, kuten moni muukin, paranee toki entisestään, kun sitä pitää jääkaapissa ainakin seuraavaan päivään. Tuoreena piirakan täyte oli jotenkin munakasmainen, mutta viiletessä ja jääkaapissa tiivistyessään se tunne poistui. Itse tykkäsin piirakasta todella paljon, mutta varoituksen sanana se, että piirakka on todella sitruunainen ja ei ollut ainakaan meidän pojan mieleen. Tarvittaessa siis vähemmälläkin sitruunalla pärjää, mutta itse tykkäsin siitä näinkin!