sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Talvi on taas täällä

Nyt se on taas täällä. Talvi ja Talvivaara. Vuosi on niin pitkä aika, että vaikea uskoa, että se on taas kulunut edellisestä kaudesta Game of Thronesia. En tilannut vielä mitään maksukanavia, vaan täytyy odotella vielä jonkin aikaa parempia tarjouksia. En nyt kuitenkaan ihan mitä vaan suostu maksamaan, joten täytyy odotella. Mutta vaikeaa se on.



Yle voi sopimusteknisistä syistä esittää kolmannen kauden vasta tammikuusta 2014 alkaen, mikä on tietysti ymmärrettävää, kun oikeudet on myyty maksukanaville ja olemassa on myös HBO Nordic. Hyvin tässä siis voi jonkin aikaa odotella, kun samalla voisin napata mm. ainakin pari kautta Boardwalk Empireä. Mutta ei se helppoa ole; olo on todella malttamaton.

Myös Mad Men palaa telkkariin Yhdysvalloissa 7.4. Nelonen Kino on sitä yleensä Suomessa esittänyt ennen Nelosta, mutta nyt ei ole asiasta tullut mitään tietoja. On muutenkin jännä juttu kuinka Mad Menillä on alusta alkaen ollut Suomessa aivan käsittämättömät lähetysajat. En tiedä sitten eikö katsojia ole löytynyt vai onko se juuri lähetysaikojen seurausta. Itselleni se on oikeastaan se ja sama mitä aikaa ohjelmia esitetään, kun katson kaiken muun tallennettuna paitsi urheilua. Katsojamäärillä on kuitenkin vaikutusta siihen miten nopeasti ohjelmat tulevat takaisin ruutuun tai unohdetaanko ne kokonaan. Vuosi on minusta vielä sopimusteknisistä syistä ihan kohtuullinen aika, mutta lukuisien kausien laahaminen perässä ei.


Maaliskuu parvekkeella

Jos alkuvuosi oli harmaa, niin nyt on koko maaliskuu saatu kyllä nauttia auringosta ja kirkkaista päivistä. Nyt kun lämpötilatkin ovat pikkuhiljaa nousussa, sulavat kohta ne lumetkin. Lasitetulla parvekkeella tosin ollaan päästy jo pitkään hyvinkin kesäisiin lämpötiloihin. Narsissitkin ovat hyvin siellä selvinneet pari viikkoa ja pitihän niitä lisää hankkia, koska ovat parhaimmillaan silloin, kun kevät on vasta aluillaan.


Osan kanervista kannoin jo pois narsissien tieltä, mutta loput saavat odottaa toukokuuta, kuten aiempinakin vuosina. Uudet elävät kasvit tuntuvat uskomattoman hienoilta talven jälkeen. Kanervat palvelevat hyvin siihen saakka, kunnes kevätaurinko alkaa paistaa. Aurinko tekee niistä pölyisiä ja polttaa varmaan värit. Niin upeita kuin kanervat onkin koko syksyn ja talven, niiden on nyt väistyttävä pikkuhiljaa uuden kevään tieltä.

Sen verran oli pääsiäistä tuotava kotiin, että ostin Tiimarista pari pussia koristemunia. Sopivasti löytyi juuri parvekkeen suosikkivärejäni eli limeä ja vaaleanpunaista. Pientä kivaa kevättä kohti!


lauantai 30. maaliskuuta 2013

Puikkojen kilinää: Projektina tunika

Seuraavaksi projektiksi otin Novitan Kevät 2013 -lehdessä olleen tunikan. Erityisesti se lehdessä ollut viininpunainen versio oli aivan upea, joten tähän hommaanhan oli sitten ryhdyttävä.

Lankoina tunikassa on siis 7 veljestä ja Polkkaa. Ensin ajattelin, että siitä ei tulekaan niin hieno kuin olisin toivonut, mutta pidemmälle edetessä homma paranee koko ajan. Vieläkin mietin lehdessä olleessa viininpunaisessa tunikassa käytettyä lankaa, kun en ole sitä vielä keksinyt. Tiedä sitten olisiko tässäkin ollut ns. yksivärisempi lanka raitalankana parempi, mutta näillä mennään nyt. Ja toistaiseksi vaikuttaa aika hyvälle!







perjantai 29. maaliskuuta 2013

Pääsiäisen ja ohran aika

Tykkään valtavasti pääsiäisohrasta, kasvaa todella nopeasti ja lopputulos on huikea. Kun ohran kylvää riittävän tiivisti, tulos on erityisen näyttävä eikä ollenkaan kitukasvuinen, kuten voi joskus käydä rairuohon kanssa. Pääsiäisohra kasvaa myös ulos nopeasti kuosistaan ja tulos on sitten oman aikansa mukavan resuinen!


Pääsiäisohra alkoi tänä vuonna itää suunnilleen päivässä ja runsaassa viikossa olikin kasvanut ulos kuosistaan. Joskus olen sitä leikkaamalla tasoittanut, mutta tällä kertaa en viitsinyt, koska leikattua ruohoa ei saa siitä kokonaan kunnolla poistettua.

Kohta onkin taas aika siirtää pojan päiväkodissa tekemä leppäkerttu parvekkeelle. Muistelisin, että olen saanut sen äitienpäivälahjaksi jo monta vuotta sitten. Voiko ihanampaa koristetta parvekkeella olla...








torstai 28. maaliskuuta 2013

Puikkojen kilinää: Talvipeitto fuksiasta

Niin se valmistui myös tältä erää viimeinen talvipeitto. Tällä kertaa Kelo-lanka oli fuksiaa ja väri on suhteellisen sama kuin nojatuolissani.

Tykkäsin valtavasti näiden peittojen tekemisestä. Lankaa menee vaan niin paljon yhteen peittoon, että hintaakin tulee aika lailla, jos ei tarjouksesta lankoja löydä. Itse hyödysin tarjoukset ja poistomyynnit; ja se lankavaraston kuluminen on tietysti vain hyvä asia.


keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Yrteistä iloa

Jotain uutta vihreää ja mielellään hyödyllistä piti keittiöönkin saada, joten napattiin kaupasta mukaan yrttejä. Kevät on jo niin pitkälläkin, että monet nyt hankitut yrtit saattavat kestää jo syksyyn saakka. Aika edullisia ja isoja yrttiruukkuja on useammassakin paikassa myynnissä ja tällä kertaa mukaan tarttui timjami ja laventeli. Rosmariinista vielä haaveilen, mutta sopivaa ei vielä löytynyt. Useampana vuonna upeita ja pitkäkestoisia rosmariiniruukkuja on löytynyt Ikeasta, mutta nyt niitä ei vielä siellä viimeksi ollut. Rosmariiniä vielä siis kaipailen, sillä siinä on aivan mahtava tuoksu!

Ihan tavallisesta ruokakaupasta ostimme basilikaa, jota on kiva napsia mukaan suoraan lautaselle. Useampana vuonna olemme nämä ruukut istuttaneet isompaan ruukkuun muoviruukkujen kera, mutta täytynee sitä odottaa vielä huhtikuulle, jotta varmasti kasvavat. Ja käyväthän ne basilikat näinkin. Lisäksi ehdoton edellytys niiden kasvamiselle ja pitkäkestoisuudelle on se, että niistä käytetään lehtiä koko ajan. Mahtava kasvi siis!





tiistai 26. maaliskuuta 2013

Riippuvuus paperipussissa

Moni piilottelee riippuvuuttaan paperipussissa. Niin minäkin Novitan paperipussissa. Ja koreissa. Ja laatikoissa. Ja niin edelleen. Oikeastaan en edes piilottele enää; muuttaessahan se koko ns. kauheus paljastuu itsellekin. Mutta minkäs teet, kun et voi vastustaa niitä värejä, tunnetta sormissa ja sitä tuoksua; ja hintaa. Ei sitä voikaan kukaan muu ymmärtää kuin toinen lankariippuvainen.

Lankojen ostaminen on toiminnallinen riippuvuus. Pakko on hamstrata, kun halvalla saa ja lanka tai väri poistuu valikoimista. Siinä se menee se mahdollisuus sitten. Ja meneehän se ihan oikeasti, mutta mitään muuta yhtä ihanaa ei tietenkään koskaan tule tilalle; ei tietenkään.

Kyllähän minä neulon ja neulon ihan koko ajan, mutta päivätyöni valitettavasti häiritsee vakavasti harrastustani. Ja kyllähän sitä lankaa kuluu, mutta kun on varastoa, sitä ei saisi hankkia enää lisää. Olenkin kyllä vähentänyt ostelua reippaasti. Ihan oikeasti. Nyt olen ihan oikeasti vain keskittynyt täysin vain sellaisiin lankoihin, jotka on ihan pakko saada. Tutustuin lankahamstereiden nettisivuihin ja kyllä nauratti; osa ei edes ole mitään hamstereita vielä. Kahdeksan kiloa lankaa, eihän se ole yhtään mitään; aikuisen villapaitaan saa helposti käytettyä kilon. Kerrotaan se kahdeksan vähintään kahdella ja aletaan päästä asiaan. Itse en ole uskaltanut punnita omiani, sillä en ole ehkä vielä siinä vaiheessa. Tiedän, että lankaa on paljon, mutta ostelen nykyään lankaa kuitenkin aika harvoin. Tiedän mitä haluan, enkä ostele vain siksi, että halvalla saa. En taida punnita, ei ole minun juttuni. Osaan kyllä arvioida määrän suunnilleen, mutta en halua sanoa sitä ääneen.

Joskus kohdalle osuu niitä pakko saada -lankoja. Näin kävi pari viikkoa sitten, kun Novita myi sukkalankoja kahteen euroon kerä. Pidän valtavasti raitalangoista ja niissä oli pari värisävyä, joista olen jo pitkään haaveillut. Kukkakedon krassi on sellainen ja pakko oli vielä ostaa ihanaa Luontopolun joulupuuta pari kerää, kun oli lähes ilmaista. Pidän voimassa vastaavan varauksen Luontopolun kaarnaan. Kun se on joskus tarjouksessa, aion sitä myös ostaa.


Näin Novitan Kevät-lehdessä aivan ihanan viininpunaisen tunikan, josta innostuneena ostin itselleni siihen tarvittavat raitalangat. Tämä ihana Polkkakin oli tarjouksessa ja tässä oli niin minun värit! Tämä Polkka-lankahan on todella kallista, joten tarjoushintaan olin kyllä tyytyväinen. Luonnonvalkoista tarvitsin myös kerän, mutta loput langat löytyivät valmiiksi varastosta. En tiedä mitä raitalankaa oli Novitan mallissa käytetty lanka, sillä vastaavaa en onnistunut lankakartoista keksimään. Samaa mallia oli lehdessä myös eri väreissä (mm. harmaana), mutta se viininpunainen oli kyllä huikea! Sekin olisi minulle käynyt, mutta kyllä tämä Polkka on vaan niin i-ha-na. Ja ei; ei tarvitse piilotella.

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Jäät saavat lähteä

Työni puolesta nyt on jo kesä. Kilpailukausi päättyi eilen, joten kaikki jäät saavat puolestani lähteä. Aivan erityisesti jalkakäytäviltä; olen lopen kyllästynyt liukasteluun ja niihin möykkyihin. Mutta ei hätää, töitä piisaa kyllä kesälläkin ja aivan erityisesti kesäloman jälkeen; syksy on vuoden kiireisintä aikaa.

Ensimmäinen joukko kävi testaamassa Adler Arenalla jäätä. Ensi helmikuussa siellä tavataan taas ja toivottavasti vielä suuremmalla porukalla. Lisäksi toivon kotiintuomisiksi useita unelmien täyttymyksiä. Samaa toivon tietysti koko Suomen joukkueelle. Adler Arena oli kuulemma valmis ja kaikki muu kuulemma vielä rakenteilla. Ihan niin kuin ne unelmatkin.


Nyt sitten saa vain jännittää millaisen show:n Putin meille Sotšissa järjestää. Lontoo tarjosi sellaisen kattauksen, että toista sellaista ei maailmasta löydy. Kaikilla järjestäjillä on omat hienoutensa ja kaikki ovat ainutlaatuisia, mutta se Lontoo; etenkin päättäjäisissä oli koolla sellainen kaarti, joista muut voivat vain unelmoida. Ensinnäkin siellä soi tietysti Led Zeppelin ja koko show:n päätti aivan fantistinen The Who. Ray Daviesin Waterloo Sunset oli aivan ihana ja vaikka en ole Queenin ystävä, mutta We Will Rock You oli upea. I am the Walrus loistava. Huikeaa, että joku maa voi esitellä ylpeästi aivan lähihistoriaa!



Ja ei, mitään vikaa ei ole kaukaisemmassa historiassakaan. Pekingin show vuonna 2008 oli omalla tavallaan huikea; ilotulitehomma on tosiaan kiinalaisten heiniä. Niin ja olihan siellä Jimmy Page hakemassa olympialaiset Lontooseen. Mutta se Sotši; sitä en tiedä mitä odottaa. Entinen presidentti ja nykyinen pääministeri Medvedev on kyllä tunnetusti Zeppelin-mies. Putinista en vielä tiedä.