Joulukuuta aloitellessa

Viime vuosina joulukuu on onnistunut yllättämään minut. Töissä kiireisin aika vuodesta osuu syksyyn erityisesti loka-marraskuulle ja samaa aikaa vaivaa usein tolkuton kiire. Pidemmät työpäivät sekä pimeät illat saavat aikaan tunteen, että aika ei riitä yhään mihinkään. Sama tunne vaivaa viikonloppuisin, kun tuntuu, ettei mitenkään kaikkea suunniteltua ehdi tehdä ja syksyn viikonloppuihin mahtuukin myös paljon ohjelmaa. Tilanne helpottaa yleensä kuitenkin tammi-helmikuussa, kun valon määrä alkaa lisääntyä, joten olen tulkinnut tämän omaksi kaamosoireekseni; vuorokaudessa kuitenkin on sama määrä tunteja kuin aina ennenkin.

Tänä syksynä tunnelmat ovat olleet joka tapauksessa muutenkin kovin syksyiset eikä oikein vieläkään joulu tunnu kovin läheiseltä, vaikka joulun koristeita viime viikonloppuna esiin kaivettiinkin. Päättelin myös kasan joulusukkia valmiiksi ja hyväthän niistä tuli, kun vuoden verran miettii millaisilla pistoilla kaksinkertainen reunus kannattaa ommella sukkaan kiinni. Ihan tavallisilla pykäpistoilla tuli paras lopputulos eli ei sen kummempia ei vaadittu.

Paitaprojektin parista on ollut pakko heittäytyä ainoan itse tekemäni joululahjan pariin; muita en varmaan ehdi tehdä. Lupasin tehdä isoäidilleni ponchon, mutta päädyin lopulta shaaliin, joka on helpompi kietoa päälle. Shaali valmistuukin mukavaa vauhtia ja olen iltaisin samalla katsonut jo muutaman kauden Damages-sarjaa. Sarjasta lisää myöhemmin, mutta olen nyt menossa kolmannen kauden viimeisissä jaksoissa ja pari viikkoa sitten oli pakko tilata valmiiksi loput kaksi kautta. Tämä on taas sarjassa niitä erinomaisia tv-sarjoja, jotka on onnistuttu katsojilta piilottamaan. Ekat kaksi kautta on käsittääkseni nähty Nelosella ja Nelonen Kino näytti äskettäin vasta kolmatta.

Meidän perinteinen joulukuusikin on koristeltu poikani suunnittelemalla tavalla eli runsaasti. Joulukalenteriin sulloin perinteiseen malliin paketin legoja sopivissa erissä ja niiden avaamista on odotettu kyllä valtavan paljon. Valmiit lego-kalenterit eivät varmaan tule juuri kalliimmiksi, mutta ehkä se on se perinne lapsellekin, mikä tekee kalenterista niin mieluisen!

Ilmojen pakastuessa tunnelmat alkavat varmaan pikkuhiljaa siirtyä jouluisempiin tunnelmiin tai sellaiselta ennusteet ovat ainakin näyttäneet. Itseäni ei kyllä lämpimät säät ainakaan haittaa, mutta katsotaan mitä tuleva talvi tuo tullessaan. Rauhallisempia aikoja kohti ollaan kuitenkin menossa ja joululomakin odottaa jo runsaan kahden viikon päässä!