Kulunut kesä on ollut aivan täydellinen sekä huonekasveille että parvekekasveille. Parvekkeella on todella vehreää ja vähintään yhtä vehreää on sisätiloissa. Nyt edessä on vain ongelmia syksyn myötä; miten ihmeessä sovittaa kaikki taas sisätiloihin?
Monet Välimeren kasveistani viettävät talven työhuoneen ikkunalla, mutta nyt moni kasveistani on kasvanut niin suuriksi, että täytynee alkaa miettiä muita ratkaisuja. Kaikki olisi tietysti helpompaa, jos kasvien sijoittelu kotona olisi vapaampaa, mutta meillä on huomioitava esim. koira, jonka vuoksi millään tavoin heiniä muistuttavia kasveja ei voi pitää olohuoneessa. Koira tykkää ulkonakin syödä ruohoa ja heinää, joten esim. kultapalmu ja jukkapalmu ovat vaarassa, kun niiden syömistä on todellakin meillä tapahtunut. Tässä vaiheessa vuotta on myös vaikea muistaa kuinka pimeää talvikausi on eikä asunnon perälle valoa riitä ollenkaan, kun jopa ikkunan läheisyydessä voi joinakin talvina kasveilla olla vaikeaa. Riittävästi pilvisiä ja pimeitä päiviä, niin vaikeuksissa ollaan. Näin ollen on aivan turha kantaa kasveja pimeisiin paikkoihin. Olen toki miettinyt kasvien kierrättämistä, jossa kuukauden pimeässä ollut kasvi pääsee sen jälkeen takaisin ikkunalle. Tähän vaihtoehtoon on luultavasti päädyttävä!
Pistokkaitakin tuli taas istutettua lisää, joten tungosta on tullut itsekin lisättyä. Toisaalta olen myös yrittänyt yhdistää kasveja mahdollisuuksien mukaan samaan ruukkuun. Hyvä kesäkausi vaan kasvattaa, enkä siitä kyllä haluaisi valittaa. Syksymmällä on liikaa venähtäneitä kasveja leikattava tai jätettävä se kevääseen, mikäli se on kasville parempi vaihtoehto. Viikunat esimerkiksi ilmeisesti pitävät leikkaamisesta. Omat viikunani parvekkeella ja sisällä ovat kasvaneet aivan valtavasti. Yksi sisätiloissa oleva on jo suorastaan puu ja sitä on luultavasti jatkossa leikattava. Se oli parvekkeella ilmeisesti vähän liian kuumassa, joten kasvu on ollut epätasaista. Näin ollen mielellään ei leikkaisi niitä nyt hyvin kasvamaan lähteneitä oksia, mutta katsotaan syksymmällä mistä ja milloin kannattaa leikata, jotta ensi vuonna saataisiin vähän tuuheutta lisää.
Kummallista kyllä sitruunapuummekin on vielä elossa. Se taitaa olla meillä pisimpään selvinnyt sitruskasvi. Se pitää kastelusta paljon enemmän kuin voisi kuvitella ja valoakin pitäisi olla hyvin ja tasaisesti. Syksy onkin se hankala hetki, kun täytyy yrittää löytää siihen sopiva kombinaatio. Sitruunoitakin olemme saaneet ja valmiina olleet on jo monet syötykin. Erittäin hyvän makuisia! Meillä kasvaneet sitruunat kypsyttelevät vielä ja toivotaan, että valmistuvat vielä tässä ennen pimeitä aikoja.
Pikkuhiljaa pitäisi alkaa miettiä kasvien talvijärjestelyjä kotona, sillä parvekeaikaa ei ole jäljellä enää kasvista riippuen kuin kuukausi kaksi. Talvella ei onneksi voi koskaan olla liikaa vihreää, joten en kyllä kasveistani ihan hevillä luovu. Nautitaan vehreystä ja annetaan saksille töitä!
Monet Välimeren kasveistani viettävät talven työhuoneen ikkunalla, mutta nyt moni kasveistani on kasvanut niin suuriksi, että täytynee alkaa miettiä muita ratkaisuja. Kaikki olisi tietysti helpompaa, jos kasvien sijoittelu kotona olisi vapaampaa, mutta meillä on huomioitava esim. koira, jonka vuoksi millään tavoin heiniä muistuttavia kasveja ei voi pitää olohuoneessa. Koira tykkää ulkonakin syödä ruohoa ja heinää, joten esim. kultapalmu ja jukkapalmu ovat vaarassa, kun niiden syömistä on todellakin meillä tapahtunut. Tässä vaiheessa vuotta on myös vaikea muistaa kuinka pimeää talvikausi on eikä asunnon perälle valoa riitä ollenkaan, kun jopa ikkunan läheisyydessä voi joinakin talvina kasveilla olla vaikeaa. Riittävästi pilvisiä ja pimeitä päiviä, niin vaikeuksissa ollaan. Näin ollen on aivan turha kantaa kasveja pimeisiin paikkoihin. Olen toki miettinyt kasvien kierrättämistä, jossa kuukauden pimeässä ollut kasvi pääsee sen jälkeen takaisin ikkunalle. Tähän vaihtoehtoon on luultavasti päädyttävä!
Pistokkaitakin tuli taas istutettua lisää, joten tungosta on tullut itsekin lisättyä. Toisaalta olen myös yrittänyt yhdistää kasveja mahdollisuuksien mukaan samaan ruukkuun. Hyvä kesäkausi vaan kasvattaa, enkä siitä kyllä haluaisi valittaa. Syksymmällä on liikaa venähtäneitä kasveja leikattava tai jätettävä se kevääseen, mikäli se on kasville parempi vaihtoehto. Viikunat esimerkiksi ilmeisesti pitävät leikkaamisesta. Omat viikunani parvekkeella ja sisällä ovat kasvaneet aivan valtavasti. Yksi sisätiloissa oleva on jo suorastaan puu ja sitä on luultavasti jatkossa leikattava. Se oli parvekkeella ilmeisesti vähän liian kuumassa, joten kasvu on ollut epätasaista. Näin ollen mielellään ei leikkaisi niitä nyt hyvin kasvamaan lähteneitä oksia, mutta katsotaan syksymmällä mistä ja milloin kannattaa leikata, jotta ensi vuonna saataisiin vähän tuuheutta lisää.
Pikkuhiljaa pitäisi alkaa miettiä kasvien talvijärjestelyjä kotona, sillä parvekeaikaa ei ole jäljellä enää kasvista riippuen kuin kuukausi kaksi. Talvella ei onneksi voi koskaan olla liikaa vihreää, joten en kyllä kasveistani ihan hevillä luovu. Nautitaan vehreystä ja annetaan saksille töitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti