maanantai 28. toukokuuta 2018

Toukokuu parvekkeella

Toukokuussa parvekkeella taas vihertää. On ollut ihanaa katsella taas useita eri vihreän sävyjä ja huomata kuinka kasvit kasvaa. Vaikka kovasti pidän syysistutuksista, on tämä kasvukausi kuitenkin niin upeaa aikaa. Valosta on niin paljon iloa ja aikaa tuntuu olevan valtavasti enemmän kuin pimeällä. Valon vaikutus on valtava!

Monta vuotta parvekkeella asustelleet mansikkani selvisivät taas tästäkin talvesta. Ne tuntuvat olevan sitkeimpiä ruukkuistutusten kasveja selviämään. Ne ovat jo tässä vaiheesa vuotta kasvaneet suuriksi ja kukat kukkivat. Tänä kesänä yritän lannoittaa niitä useammin, jos vaikka kävisi niin onnellisesti, että saisimme sitten mansikoitakin.

Myös murattien selviytymissaldo viime talvesta oli vähintään kunnioitettava. Talvisäilössä ne selviytyivät yllättävän hyvin ja tulivat takaisin parvekkeelle aivan hämmästyttävän vehreinä ja suurina. Osa murateista selvisi talvesta myös parvekkeella ja vaikka niissä ei nyt hirveästi uusia lehtiä näy, ne luultavasti alkavat tässä vähitellen kasvaa. Tänä keväänä en edes jaksanut peitellä niitä kevätauringolta, joten olen erittäin hämmästynyt, että niinkin moni parvekkeen murateista näyttää olevan edelleen elossa.


Äitienpäivälahjaksi sain toivovani oranssin kastelukannun. Katselin sitä viime vuonna, mutta en tullut ostaneeksi ja käsittääkseni väri ei kuulu tämän vuoden valikoimaan Plastexilla. Bauhausissa niitä oli kuitenkin vielä talvella paljon jäljellä, joten toivoin sellaisia vielä näin keväällä löytyvän. Niinhän niitä sieltä vielä löytyi ja kastelukannujeni armada sai täydennystä. Kannuja ei voi olla parvekkeella liikaa, sillä kaikkein lämpimimmillä säillä kannut joutuu käydä täyttämässä useampaan kertaan. Lisäkannulla siihen saa edes vielä vähän helpotusta. Ja kyllä tuo oranssi on ihana!


Pelargoni-istutuksiini laitoin myös vähän täydennyskasveja. Aika moni pelargoni näytti selvinneen talvisäilössä, mutta aina joukossa on niitä, jotka ovat kuihtuneet. Siirsin kaikki pelargonit jo parvekkeelle ja tuttuun tapaan uusista kasveista kuihtuivat kukat istutuksen jälkeen. Uudet tulevat parissa viikossa, mutta istutus on niille selvästi yllättävän iso muutos. Vanhojen pelargonien kanssa jää nähtäväksti lähtevätkö ne todella parvekkeella kasvamaan. Joskus on käynyt niin, että hyvin kevään alun jälkeen, ne eivät kuitenkaan parvekkeella ole selvinneet syystä tai toisesta. Pitää vielä kevätkasvatusta harjoitella lisää!



Parin lämpimän päivän jälkeen orvokeissakin oli vähän nuukahtamista. Kastelulla ne kyllä nopeasti piristyvät, mutta orvokit ovat jo päässeet sen verran suuriksi, että kuivuminen alkaa vähitellen jättää niihin jälkiä. Kesälomastahan ne eivät koskaan selviä, joten nautitaan niistä vielä kesäkuun puolelle sen aikaa kun voi!


Talvisäilöstä palanneet muratit ripusteltiin köynnössäleikköön suhteellisen vapaasti. Ne alkavat nopeasti kasvattaa uusia lehtiä ja lehdet kääntyvät luonnollisesti valoon päin. Se tapahtuu niin nopeasti, että kovin tarkkaan asetteluun ei kannata nähdä vaivaa.

Ihanaa, kun parvekkeella taas vihertää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti