maanantai 24. marraskuuta 2014

Migreeniterapiaa

Viime päivät ovat vierähtäneet vaihteeksi migreenistä toipuessa. Näitä oikein perinpohjaisia migreenikohtauksia ei minulla onneksi ole kuin 2 - 3 kertaa vuodessa, mutta niitä lievempiä on todella usein ja säännöllisesti ja säännöllisen epäsäännöllisesti. Kevät ja syksy ovat pahinta aikaa, kun aurinko on matalalla ja valo kohdistuu silmiin. Myös totuttelu pimeään vuodenaikaan on hankalaa, sillä kirkkaat valot aiheuttavat migreeniä. Samoin stressi, stressin loppuminen, vilkkuvat valot; lista on loputon. Itse kohtaus oli jo viime viikolla, mutta kaikenlaiset jälkioireet vaivaavat tällä kertaa. Viikonloppu vielä meni ihan hyvin, mutta työpäivä koneen ääressä oli näköjään liikaa. Jostain syystä tästä ei tällä kertaa niin helpolla eroon pääsekään.


Kärsin klassisesta migreenistä ja pahimmissa kohtauksissa siihen kuuluu koko aurallinen repertuaari sahalaitakuvioisista näköhäiriöistä sammaltamiseen ja sanojen unohteluun, ruumiin toispuoleiseen puutumiseen, pahoinvointiin sekä lopulta mahdolliseen päänsärkyyn; sitä ei usein tule ollenkaan. Muutenkin oireet vaihtelevat; kahta samanlaista kohtausta ei oikeastaan ole. Nämä tavallisemmat migreenit ovat lievempiä vaan eivät kivoja nekään; niissä usein särkee pää ja kärsin enemmän tai vähemmän näköhäiriöistä sekä näen valot todella kirkkaina. Iän myötä migreenit ovat kyllä lisääntyneet, mutta kesälomalla niistä harvemmin kärsin. Riittävä uni, kesä ja stressittömyys ovat varmaan avainsanoja. Toisaalta, jos migreenin välttäminen olisi niin helppoa ja yksinkertaista, olisin jo kaikkeni sen eteen tehnyt. Harvemmin kuitenkaan kärsin näin pitkistä putkista, mutta eiköhän tämä taas vähitellen tästä helpota.


Torstain kohtauksen jälkeen aistit ovat olleet todella herkällä, kuten hajuaisti sekä kuulo. Näköaisti on  minulla aina herkällä migreenin takia. Kaikki voimakkaat näköaistimukset eivät sentään ole pahasta, kuten nämä ihanat saamani syyskukat. Itse asiassa värit ja muut voimakkaat ärsykkeet eivät ole pahasta, kunhan ne eivät vaan vilku ja välky. Mutta; pitäisi vaan malttaa levätä. Nykyisessä työssä sentään löytyy sohva, jonne voi heittää pitkäkseen vuoronperään kukin työpaikan migreenipotilaista; migreeni on Suomessa järkyttävän yleinen sairaus. Työni tekeminen ilman tietokonetta on vaan mahdotonta, joten nykyinen tilanne on aika haastava. Ainakaan tänään ei lääkkeet ilman täydellistä tuntuneet tehoavan, mutta ei tähän haluaisi taas tätäkin viikkoa tuhlata. Aamu meni ihan hyvin, mutta liika on liikaa ja loppupäivä meni sitten todella sinnitellessä näköhäiriöiden kanssa. Ei auta kuin kokeilla taas huomenna uudestaan ja toivoa parasta. Tältä päivältä tietokonehommat ovat ainakin tässä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti