Isännän harhautus

Muutama viikko takaperin onnistuin harhauttamaan itselleni syntymäpäivälahjaksi muutaman kerän Nallen violettia Taika-lankaa. Sinänsä suoritus oli oikein erinomainen, kun lahjan antajana oli isäntä, joka jaksaa kyllä muistuttaa erittäin säännöllisesti lankavarastojen paisumisesta ja hitaasta kulutuksesta. Halvalla kyllä pääsi, joten jotain positiivista tässä oli hänenkään kannaltaan. Ja kun ei muuta kerran keksinyt ja lankaa tarvitsen (= himoitsen) aina, niin mitäpä sitten muuta toivomaan.

Taika-langasta oli Löytötavaratalossa erittäin hyvä tarjous; olisiko nämä maksaneet edes neljää euroa per kerä. Tämä tarjous löytyi aivan sattumalta ja sitä kautta päätyi ostoskoriin; ja mikäs sen mukavampi lahja. Tämä violetti on siitä jännä sävy, että ei ole vaikuttanut kovin erikoiselta muiden aivan ihanien Taika-lankojen rinnalla lankahyllyssä, mutta nytpä lankalaarissa vaikuttikin oikein houkuttelevalta. Tämähän on oikeastaan juuri lempivärejäni täynnä!

Nyt kun vielä tietäisi mitäpä näistä aikoisi; mutta hyviä ideoita odottelemaan. Jokaiselle langalle löytyy aina oma ihana juttunsa! Ja lahja on lahja; siitä pitää olla iloinen ja niin olenkin!