torstai 5. syyskuuta 2013

Rocked The Valley With Soundgarden

Luin tänään netistä muutaman lehden arvion eilisestä Soundgardenista ja olenkin ihmetellyt, että olimmeko ollenkaan samassa paikassa. Ensinnäkin mielestäni Soundgarden oli todella hyvä ja kuulosti aivan siltä, miltä Soundgarden kuulostaa. Soundit olivat mielestäni ok, biisit mahtavia ja soittajat loistavia. Rockia soitetaan lujaa ja se on äänekästä. Niin tämähän on tosiaan rockia eikä mitään helkutin Rihannaa.


Kuva: Chris Cornell Facebook

Kuvan settilista pitää muuten paikkansa, mutta Rhinosauria ei kyllä valitettavasti kuultu. Sen lisäksi jäin oikeastaan kaipaamaan vain By Crooked Stepsiä, Fresh Tendrilsiä ja ehkä Slaves & Bulldozersia. Soundgarden soitti aika tarkalleen kaksi tuntia ja olin iltaan todella tyytyväinen. Mielestäni biisit muodostivat hyvän kokonaisuuden bändin koko uralta. Se, jos ei tunne biisejä, johtuu taas aina kuulijasta; joku tuntee ja joku taas ei. Itselleni kaikki olivat tuttuja ja edustavat kyllä bändin parhaimmistoa; mikä sekin on tietysti mielipidekysymys.

On aivan totta, että jotkut esiintyjät ovat loistavia, vaikka tuotantoa ei tuntisikaan. Jotkut vaan ovat siinä parempia, mutta yhtä lailla fakta on se, että kuuntelukokemusta parantaa aina se, että tuntee katsomansa bändin musiikkia. Tai vähintään edes tietää mitä on menossa katsomaan.

Yleisöä olisi toki voinut olla enemmänkin ja pienempi paikka olisi voinut olla parempi, mutta tämä oli paikka nyt tällä kertaa. Siihen, että yleisö on vaisu tai ei lämmennyt, saattanee selitys löytyä yksinkertaisesti siitä, että 70 prosenttia yleisöstä olivat 35 - 55 -vuotiaita miehiä, jotka seisoivat kaksi tuntia paikallaan tuijottaen lavalle. Tervetuloa Suomeen, tällaisia ne miehet täällä ovat. Lisäksi rauhallisuuteen varmaan vaikutti myös yleisön huomattavan alhainen humalatila, mikä sekään ei välttämättä ole ihan paha asia. Ehkäpä moni oli kuitenkin tullut sinne ihan juuri kuuntelemaan sitä Soundgardenia. Omalla tavallaan. Voihan se omakin tunnelma parantua, jos vaikka keskittyisi itse musiikkiin eikä muun yleisön vaisuuden seuraamiseen. Itseltäni ainakin meni lopussa ääni ja jalat olivat muusina; voiko sen enempää vaatia?

Siihen meteliin myös auttaa loistavasti korvatulpat, joita myydäänkin paikan päällä lukuisissa paikoissa. Näitäkin korvatulpattomia vielä näkyi aika runsaasti, jestas sentään. Sitten ei ole mikään ihme, jos musiikki kuulosti "vähän" kovalta eikä biiseistä saa selvää. Olen omat korvatulpat tilannut musiikkiliikkeestä (hinta n. 10 euroa) ja suosittelen niitä lämpimästi. Tulpat seulovat pois kovimmat ja rosoisimmat äänet, mutta musiikin kuulee sellaisena kuin pitääkin eikä todellakaan soi korvat, kun tulpat ottaa pois.

Chris Cornell lauloi korkealta ja kovaa; ihanko totta? Niinhän se Chris Cornell aina laulaa ja minusta lauloi eilen todella hyvin. On aivan mahtavaa, että Cornell laulaa kaikki biisit niin kuin kuuluukin eikä vain vedä niitä läpi. Niitä läpilaulajia on maailma pullollaan mukana ihan merkittäviäkin artisteja. Lisäksi pidin valtavasti Soundgardenin bassosta livenä. Monissa biiseissä se tuli aivan mahtavasti esille, kuten esim. Spoonmanissä.

Illan parhaiten toimivat biisit olivat mielestäni juuri Spoonman, Non-State Actor, Mailman, Outshined ja Rusty Cage. Searching With My Good Eye Closed oli aloitusbiisinä aivan loistava ja viimeisenä soitettu Beyond the Wheel myös hyvä, vaikka varmasti ei tutuimmasta päästä monelle ollutkaan. Yksi lempibiiseistäni Burden In My Hand ei tule livenä oikein oikeuksiinsa, mutta tällä samalla tavallahan se aina livenä soitetaan. Onneksi oli joka tapauksessa setissä mukana. 



Odotin illalta paljon ja olin todella tyytyväinen näkemääni ja kuulemaani; jopa odotuksiani enemmän. Mitäpä sitä muiden ajatuksista, kun tiedän itse olleeni oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Chris, Ben, Kim ja Matt; tulkaa pian takaisin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti