torstai 18. tammikuuta 2018

Joulukalenterisukat

Tällä kertaa joulukuussa lähdin mukaan Novitan joulukalenterisukka-projektiin. Se kuulosti oikein hauskalta ja innolla päätin lähteä mukaan availemaan näitä luukkuja. Joulukuun ensimmäisen viikonlopun olin poikkeuksellisesti töissä, joten aloitin homman oikeasti vasta päivän kahden viiveellä. Kävi ilmi, että kiriminen on aika hankalaa, sillä erityisesti kalenterin alussa oli päivittäin aika tavalla neulomista. Alussa luukut sai myös neuloa useaan kertaan eli projekti oli kyllä paljon vaikeampi kuin kuvittelin, mutta voi niin ihana!


Sukista kyllä selviää, kun vaan malttaa tehdä ohjeen mukaan. Pääasiallisesti sukat olivatkin sellainen neulottava, että mitään muuta ei samalla voinut tehdä. Oikeastaan ohjetta oli vain luettava samalla. Vaihtelu toki virkistää ja oli ihan mukavaa tehdä sukat tällä tavoin neuloen ihan tosiaankin vaihtelun vuoksi. Ohjeen lukeminen ei saanut yhtään herpaantua, sillä heti tippui kärryiltä. Virheet myös huomasi heti ja toisaalta oli hyvä, että ne tarkan silmukkamäärän myötä tulivatkin hyvin nopeasti esille, kun seuraava kerros ei natsannutkaan. Tarkka silmukkamäärä siis myös omalta osaltaan tavallaan helpotti työtä.

Tein sukkia aina vähän perässä luukuista, mutta toisaalta siihen mennessä oli aina ohjeen korjaukset ilmestyneet sekä Facebookin joulusukkaryhmä ohjeita ja neuvoja täynnä, jos sellaisia tarvitsi. Varsinkin alussa oli jotain epäselvyyksiä, mutta työ helpottui koko ajan loppua kohden. Ensimmäisissä luukuissa oli myös todellakin paljon neulottavaa ja niissä olisi voinut kyllä olla vähemmänkin. Mitenkään nopeasti ei nimittäin kahden sukan neulominen päivässä etene, jos neulottavaa on useampi kerros per sukka ja jokainen silmukka vaatii lukemista ohjeesta. Loppua kohden myös neulottava määrä pieneni. Se pieneni niin paljon, että neuloin loput luukut putkeen jouluaattona ennen puoltayötä.


Aivan ihanathan sukista tuli! Ja erityisesti kaiken sen vaivan jälkeen, mikä niissä oli, ne tuntuvat aivan mahtavilta. Niistä olisi voinut tehdä pidemmät ja niistä tuli myös aika jämptit, mutta pysyväthän hyvin jalassa. Alkuun kokeilin neuloa löysemmin, mutta kuviot eivät hahmottuneet tällöin kovin selvästi. Omalla normaalilla käsialalla kuviot tulivat esiin paremmin ja neulominen tuntui luontevammalta. Kaikenlaisen pähkäilyn, hurjan keskittymisen, purkamisen ja taas kerran uudelleen neulomisen jälkeen, joulukalenterisukkaprojektia tuli kyllä hirveä ikävä. Nyt olen jo vähän päässyt siitä yli, mutta pitkään oli kyllä haikea olo, kun ei luvassa ollutkaan päivittäistä pähkinää purtavaksi. Ensi vuonna sitten uudelleen! Ihana, kamala projekti!








3 kommenttia:

  1. Upeat sukat tuolla värillä. Mistä langasta teit? En ainakaan löytänyt lankatietoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, en lähtenyt mukaan aikapulan vuoksi kuten muitakaan en ole tehnyt.

      Poista
    2. Lanka olikin jäänyt mainitsematta eli ihanainen 7 Veljestä petrooli (021). Tämä oli kamala ja ihana projekti, jossa aikatauluihin kannattaa ja täytyy suhtautua joustavasti!

      Poista