maanantai 26. tammikuuta 2015

Tammikuu parvekkeella

Viime viikon lopulla huomasin ajattelevani, että alkaisi tämä talvi jo riittää. Olen viime vuodet yrittänyt pysytellä talveen suhteen positiivisena, mutta tämä talven osalta alkaa siis näköjään riittää. Viime viikolla kurkkukin kipeytyi ja muutenkin ilma tuntui todella kolealta ja viimaiselta, joten väsymys talveen on aika ilmeinen. Ilokseni päivien pitenemisen jo huomaa ja se tässä vaan kiihtyy. Talvea on vielä jäljellä, mutta onneksi sen lähellä olevan kevättalven voi sentään jo aistia.


Joulun koristeet tuli siivottua tuttuun tapaan loppiaisena varastoon. Kynttilöistä ja lyhdyistä olemme kyllä vielä sen jälkeen nauttineet sekä tietysti kurpitsalyhdystä, joka saatiinkin vasta loppiaisena aikaiseksi. Seuraavien loppuun asti palaneiden kynttilöiden jälkeen lienee aika viedä lyhdyt varastoon. Pidentyvien iltojen myötä kynttilöiden ilo parvekkeella vähänee yhtä nopeasti.



Muratit parvekkeella vaikuttavat olevan oikein mainiossa kunnossa. Vähitellen alkaa olla aika peitellä niitä ja siirtää vähän varjoisempaan paikkaan. Täytyy kokeilla peittämistä tällä kertaa, josko vaikka saisi hyviä tuloksia! Kanervien kanssa istutetut muratit ovat sen verran heiveröisempiä, että niitä en ajatellut suojata auringonpaahteelta sen kummemmin. 


Jouluhyasintitkin ovat säilyneet parvekkeella kauniin nuppuisina eli käytännössä lienevät jäätyneet pystyyn. Se ei minua kuitenkaan haittaa, koska näinhän ne kauneimmillaan ovat. Harmittelen vaan, ettei näiden tuoksusta pääse enää nauttimaan pahan allergian vuoksi sisätiloissa ollenkaan. Onneksi ne voi kuitenkin tuoda parvekkeelle!



Vielä pimeytyyn aika lailla turtuneena on vaikea kuvitella sitä valon määrää, joka meitä jo kuukauden päästä odottaa. Helmikuussa kaikki niin muuttuu! Kuukauden päästä illatkin vähän niin kuin palaavat kuvioihin. Siihenkin tottuu niin nopeasti, että on vaikea enää kuvitella tätä pimeyden määrää. Kevätkaipuuseen hain jo vähän helpotusta Viherpeukaloiden sivuilta, jonne oli alkanut ilmestyä ensi kesän kasvivalikoimaa. Sormet syyhyävät myös pääsystä Plantageniin, josta tekisi mieli tehdä vähän viherhankintoja sisätiloihin. Ja mistä sen tietää, ehkäpä kuukauden päästä on jo narsissien aika...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti