torstai 25. syyskuuta 2014

Biiglistelyä

Uusi beaglen pentu on nyt asustanut meillä kohta kaksi kuukautta ja ensi viikolla kaveri on sitten 6 kuukautta vanha. Erittäin hyvin ja nopeasti tämä kaveri on meille kyllä sopeutunut. Tyypillinen beagle on kyllä tämäkin eli se hävytön tuhmeliini asustaa söpön ulkokuoren alla. Ahneus ruokaan ja törkeä kerjäys ilmestyvät siis iän myötä, ei siitä huolta. Niitä ei kyllä suvaita, mutta ärsyttävää se yritys on silti.


Mukavuudenhaluinen nukkuja on tämäkin beagleherra eli nykyisin kaikki pehmeä käy omista sängyistä sohviin. Sänkyyn emme tätä päästäneet eikä se sinne ihme kyllä yritäkään. Edellinen beagle löytyi hyvin usein aamulla sängystä, vaikka se oli  häädetty sieltä pois vaikka kuinka monta kertaa. Lopulta annoimme periksi. Sinänsä unikaveri ei minua haittaa, mutta pennuille tekee hyvää nukkua omassa sängyssään. Ja niin tämä tekeekin; yleensä se nukkuu yksin olohuoneen sohvalla. Ja ihanaa, tämä ei edelleenkään kuorsaa!


Viime viikonloppuna eläintarvikekaupan punnituksessa painoa oli 11 kg eli painoa on tullut kaksi kiloa parissa kuukaudessa. Ja on sitä kokoakin! Edellinen beagle tuli meille 7 kuukautta vanhana ja painoi muistaakseni 8,5 tai 9 kg. Tämä painoi 9 kg, kun tuli meille nelikuisena. On kyllä mielenkiintoista nähdä millainen jättiläinen tästä kasvaa vai kasvaako lopulta kuitenkaan. Kaveri on hyvin vahva lenkkeilijä; tykkää kävelystä ja lähtee lenkille mielellään. Rakastaa juosta koirapuistossa, etenkin isojen puolella, josta jaksaa paahtaa mennä tunninkin. Toivottavasti syksyn säät pysyvät mukavina, sillä kivempi siellä on vähän lämpimämmällä kelillä odotella.


Muiden koirien kanssa Osku tulee todella hyvin juttuun ja pentuihin muut koirat suhtautuvatkin lähes aina hyvin rauhallisesti. Sellainen pennuille tyypillinen piinaaminen ei kuulu tapoihin ja siksi varmaan muut kaveria hyvin sietävätkin. Kiinnostus muihiin koiriin on välillä aika rasittavaakin, kun kaikkia koiria pitäisi kävelyllä päästä tapaamaan. Sitten sitä vaan tuijotellaan eikä liikuta mihinkään, vaikka sataisin kaatamalla vettä. Tähän täytyy löytää joku keino, ettei siitä tule mitään tapaa.


Tuhotöihin tuntuu olevan sama kaava kuin edellisellä beaglellä. Ne yleistyvät loppuviikkoa kohden ja meillä pahin päivä tuntuu olevan torstai, joka on pisin koulupäivä. Se tarkoittaa sitä, että keskiviikko on koirapuistopäivä. Tämä kaveri on lähinnä erikoistunut jyrsintään sekä mielenkiintoisten tavaroiden kiskomiseen alas (tästä syystä pojallani on esim. muotoiltu matkakortti). Mielettömiä kiipeilytaitoja ei Osku ole vielä ainakaan toistaiseksi esittänyt, vaikka niihin varmasti pystyisikin. Edellinen beagle Topi vieraili kaikkialla tiskipöydistä alkaen. Uskomatonta kyllä, Topistakin kotiutui varsin kesy kaveri. Ja toivottavasti tästäkin!


Päivittäinen unentarve on edelleen aika suuri. Viikonloppuisin ainakin nukkuisi mielellään, vaikka kovasti olemme koettaneet kannustaa arkipäivinä nukkumiseen. Tämäkin kaveri menee yöunille iltalenkin jälkeen eli selkeästi haluaa nukkua yöt eikä silloin ole minkään muun puuhastelun aika. Ja aamu-unisuutta löytyy myös; heräilee vasta myöhemmin arkiaamuisin miesväen kanssa, kun olen jo lähtenyt töihin. Viikonloppuaamuisin, jos Osku ehtii minua herätellä, onkin sitten jo kiire ulos. 

Viileämpien päivien myötä tämäkin kaveri on alkanut yhä enemmän nukkua kopan sisällä eikä lytätyllä katolla. Meillä kasikerroksessa tuulinen sää riittää jäähdyttämään vedolla lattiat, joten ei mikään ihme, jos lämpimämmät ja suojaisat paikat ovat alkaneet kiinnostaa. Ja mikäs beagle se sellainen olisi, jota ei luxus-unipaikat kiinnostaisi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti