Uusittu sitruunapuu

Vuosi sitten keväällä uskaltauduin taas sitruskokeiluun. Niitähän on meillä ollut erilaisia, lähinnä kuitenkin kumkvatteja. Ne ovat säilyneet hengissä vaihtelevalla menestyksellä, yleensä aika heikolla. Viime vuonna päädyin kokeilemaan minikokoista sitruunapuuta ja tällä kertaa ihan hyvällä menestyksellä. Sitruuna kasvoi hyvin ja sitruunoitakin saatiin aika tavalla. Sitten talvella tapahtui odottamaton kasteluonnettomuus ja sitruunan tarina ilmeisesti päättyi siihen. Sen verran sitruunaan kyllä tykästyin, että uusi oli saatava. Myös rohkeus ja innostus muiden sitruspuiden kokeiluun kasvoi taas!

Vanhan sitruunapuun kanssa kävi ikävästi, että kasvia oli huuhdeltu kylpyhuoneessa. Sitruunapuu olikin kerännyt multaansa yllättävän suuren määrän vettä eikä sitä voinut mitenkään huomata, kun pintamulta oli päässyt jo kuivumaan. Huomaamattani kastelin sitä jonkin aikaa, kunnes huomasin vedenpaisumuksen suojaruukussa. Yritin kyllä kuivattamalla mm. sanomalehdellä vielä pelastaa kasvia, mutta se lopulta tiputti kaikki lehdet. Leikkasimme sen lyhyeksi ja se vielä ikkunalaudalla nököttää, josko siihen kuitenkin saisi jotain elämää. Taitaa olla kyllä turha toivo. Toisaalta uusikaan sitruunapuu ei ole vielä kasvattanut lehtiä, joten odotellaan nyt vielä hetki!

Päädyin taas ostamaan Plantagenista samanlaisen sitruunapuun kuin viime vuonna. Se kun kasvoi niin hyvin ja ilman kasteluonnettomuutta olisi varmasti pärjännyt vieläkin pidempään. Nämä ovat aika tiheälehtisiä ja vehreitä sitruunoita, kun taas myynnissä on sitruunoita erimallisillakin lehdillä ja paljon harvemmalla lehtitiheydellä. Sitruksista kannattaa aina muutenkin ostaessa tarkistaa kunto eli kuivuutta ei saa olla, kuten käpristyneitä lehtiä. Myös kaikenlaiset seitit ovat ehdottomasti kiellettyjä, sillä tuholaisista on todella vaikea päästä eroon. Kuivuus on myös hankala ongelma kasvia ostaessa. Sitrukset tarvitsevat ihan reippaasti auringonpaisteessa vettä, mutta valmiiksi kuivunutta kasvia on vaikea saada tolpilleen. Kun sitrus on asettunut uuteen kotiinsa, pieni kuivahtaminen ei ole enää automaattisesti turmiollista. Näillä sitruksilla on myös tapana yhtäkkiä vain kuolla pystyyn ilman, että mitään syytä siihen selviää. Tämän vuoksi valmiiksi jo kärsinyttä kasvia ei kannata tuoda kotiin. Monet sitruksista on myös erittäin kalliita, joten ihan sitä kaikkein kalleinta kasvia ei kannattane ihan ensimmäiseksi kokeilla. Parhaimmillaan sitruksia löytää ihan hyvistä tarjouksista, mutta nyt en ole vähään aikaan sellaisia nähnyt, vaikka aiemmin minisitruksia löytyi ihan ruokakauppojen kampanjatarjouksista ihan noin 10 eurolla.

Mutta ei tosiaan elämää ilman sitruunapuuta! Nyt odotellaan sitten uusia lehtiä ja uusia kukkia. Raakileita löytyy vielä mukavasti, mutta sitruunapuun tuoksu on aivan huumaava. Ihan jo pelkästään sen vuoksi kannattaa sitruunapuu kotiin kantaa!