Synttäreistä selviytynyt

Tammikuun ja helmikuun vaihde vierähti taas synttäreiden merkeissä ja vähemmästäkin väsyttää, vaikka juhlat niin mukavia ovatkin järjestää! Onneksi loma odottaa kohta, joten tämä viikko on vielä tsempattava. Tämä viikonloppukin kun tuli vietettyä poissa kotoa, tuntuu kuin asiat olisivat aivan sekaisin niin kotona kuin omissa ajatuksissakin. Loma tulee tarpeeseen!

Lisää sekavia ajatuksia toi tänään Faith No Moren vahvistuminen kesän Provinssirockiin. Faith No Morea tiesin jo odottaa ja todella toivoin, mutta festivaaliksi valikoitui tietysti yksi kesän hankalimmista viikonlopuista. Perjantaina vahvistunut Robert Plantin saapuminen Pori Jazziin vie minut Poriin 18.7. aivan ehdottomasti ja liput hankinkin sinne perjantaina välittömästi. Tuota ennen ehtii kesäloman aluksi ulkomaille, mutta Provinssirock kesäloman aluksi taitaa olla vähän liikaa. Kesäkuun päiviä tiesin kyllä odottaa, mutta aiempi kesäkuu olisi sopinut paremmin. Täytyy vielä miettiä; liian houkuttelevaa torjuttavaksi suoraan. Faith No Moren olen nähnyt jo kolmesti, mutta Plantin tapaan ensimmäistä kertaa. Täytyy katsoa, jos pitää suunnata kenraali Pattonin perässä ulkomaille; meiltä kotoa pääsee nopeammin tarvittaessa esim. Ruotsiin tai Tallinnaan, mikäli sielläpäin leiriytyvät.

Tänä vuonna juhlimme violetin sävyissä, vaikka ei meillä erityistä teemaa ollut. Toimme välipäivinä Ruotsista violettia marsipaania perinteiseen prinsessakakkuun ja mustikkakuppikakkujen tuorejuusto oli sävytetty samaan värimaailmaan. Yritin katsella Suomesta sopivia kakkukuvia, mutta Ebayhin oli taas turvauduttava. Löysin myös itselleni sopivan Sean Bean -kakkukuvan, mutta täytyy tilata se joskus myöhemmin. Useita tosi hienoa kuvia olisi saanut Australian Ebaystä, mutta täytyy ensi vuonna olla aiemmin liikkeellä, jotta varmasti ehtivät ajoissa mukaan juhliin.

Sukulaissynttärien jälkeen kaverisynttärit menevät oikein mukavasti vanhalla kaavalla. Lapsille käy parhaiten hyvin yksinkertaiset tarjoilut lihapullineen ja karjalanpiirakoineen (sekä tietysti sipsit) ja makeina herkkuina riittävät kakku ja karkit. Tänä vuonna en keksinyt lapsille mitään puuhaa, mutta kaivoivat heti aluksi esiin pöytälätkän ja siinähän se ilta vierähti syömisen ja lahjojen avaamisen ohessa. Sukulaissynttäreilläkin ilta päättyi Guitar Heron merkeissä. Yksinkertaista, mutta hauskaa; ja paljon vaikeampaa kuin miltä näyttää!

Perinteisesti olen syönyt synttärilauantain jälkeisenä sunnuntai-aamuna aamiaiseksi palan prinsessakakkua; onhan ne synttärit äidinkin juhlahetki. Tällä kertaa nautin Aragorn-aamiaisen kuohuviinin ja Downton Abbeyn kera. Viikon kakkukuuri tuntuu kyllä jo; viikonloppuna juhlittiin taas toisia synttäreitä risteilyn merkeissä ja nyt on mukava taas siirtyä normaaliin ruokavalioon ja päivärytmiin. Talviloma on niin lyhyt, ettei siinä ehdi onneksi rytmi pahemmin uudelleen hajota. Yksi lyhyt reissu on suunnitteilla ja muuten tarkoitus on viettää aikaa ihan kutoa. Ja neuloa. Olen ehtinyt neuloa viime aikoina todella vähän. Liian vähän.


Kakkukynttilät ovat valmiina uusiin kommelluksiin. Ykkönen ja kakkonen olivat matkan varrella hukkuneet ja ne olen sittemmin jo ehtinyt uusia tulevia vuosia varten. Yksi niistä ehti jo polttaa lankansa loppuun (sitä olikin vain puoliväliin asti) ja sekin piti jo vaihtaa uudempaan. Ja kyllähän noita ykkösiä jatkossa tarvitaankin!