Lokakuusta on jo ehtinyt vierähtää tovi, mutta syksy on ollut taas kovin kiireistä aikaa. Viime viikot ovat olleet melko lailla harmaita ja sateisia, mutta lokakuussa sentään vielä oli muitakin värejä tarjolla. Ja vieläkin toki parvekkeella värejä piisaa, mikäli sinne pääsee päivänvalossa katselemaan!
Muratteja lukuun ottamatta kaikki kesäkasvit onkin viety jo talvihoitopaikkaan. Toistaiseksi sää on pysynyt selkeästi plussakeleissä, joten murateilla ei ole vielä ollut niin kiire siirtyä lämpimämpiin oloihin. Pelargonit ja oliivipuut piti kuitenkin siirtää suojaan samalla, kun lokakuun lopussa kävi pieni tuulahdus tulevasta talvesta. Se meni nopeasti ohi, mutta en toki halua monivuotisia kasveja väkipakolla palelluttaa!
Muratit joutunevat kuitenkin viimeistään joulukuussa siirtymään sisätiloihin, mutta osan niistä jätän kuitenkin parvekkeelle koristeeksi. Jos hyvin käy, saattavat parvekkeella jopa selvitä talvesta. Tänä vuonna ajattelin leikata valmiiksi talvisäilöön siirtyviä muratteja, sillä kauniit pitkät oksat eivät säily talven yli niin kauniina. Ensi keväänä niiden paluu kaupunkiin saattaa olla myös normaalia myöhemmin, kunhan vaan saamme lisätietoja tulevasta parvekkeen huoltokierroksen aikataulusta. Kaipa sitä kuitenkin jotain pientä voi parvekkeelle ensi kesänäkin laittaa remontista huolimatta!
Syysistutuksia laittelin jo syyskuussa ja ihan yhtä kauniilta ne näyttävät edelleen. Yhden marjakanervan ehdin kyllä jo lähes kuivattaa, koska syksyn aurinko olikin vielä yllättävän lämmin ja kastelua tarvittiinkin vielä useammin kuin kerran viikossa. Marjat jäivät ruttuisiksi, mutta mikään koko talven kasvihan tämä ei muutenkaan ole. Kastelua on jo nyt voinut vähentää ja näin kosteilla säillä voi talven kastelut jo olla tässä, mutta alkusyksystä ei ihania syysistutuksia kannata kuitenkaan kuivattaa.
Keijunkukat tuovat myös ihanasti väriä parvekkeelle. Ne loistavat eri väreissä ja voivat suhteellisen hyvin, mutta täytyy jatkossa muistaa, että ne täytyy parvekkeella sijoittaa aika ilmavasti. Jos ilmanvaihto ei toimi, ne tuntuvat homehtuvan aika helposti. Sama ongelma on myös koristekaaleissa, mutta ne tuntuvat kestävän kosteutta keijunkukkaa paremmin. Keijunkukka on monivuotinen kasvi, mutta valitettavasti parvekkeella sillä ei taida toivoa olla. Useamman kuukauden ilo se kuitenkin on!
Värikkäiden mansikanlehtien lisäksi myös hortensia teki syksyksi kauniin sinisen kukan. Se ehti jopa avautua ja kukkii edelleen, vaikka lehdet ovat täysin kellastuneet. En ajatellut tänä vuonna talvettaa hortensiaa sisätiloissa lähinnä tilanpuutteen vuoksi, mutta katsotaan nyt, raaskinko sitä kuitenkaan heittää pois. Hortensiat selvinneet työhuoneessa monen talven yli, joten ehkä sitä täytyy kuitenkin vielä yrittää.
Kauniista vihreästä ja syksyn väreistä siirrytään jo lyhtyihin ja valoihin. Syksy on tuntunut kovin pimeältä pitkän remonttisyksyn jäljiltä, joten olen ihan tyytyväinen, että kohta on vuoden pimein aika käsillä. Valo kuitenkin taas nopeasti lisääntyy ja parvekkeellekin näkee taas. Sitä ennen valaistaan kuitenkin parvekkeen kauneus, sillä ihana sitä on valaistunakin ihailla!
Muratteja lukuun ottamatta kaikki kesäkasvit onkin viety jo talvihoitopaikkaan. Toistaiseksi sää on pysynyt selkeästi plussakeleissä, joten murateilla ei ole vielä ollut niin kiire siirtyä lämpimämpiin oloihin. Pelargonit ja oliivipuut piti kuitenkin siirtää suojaan samalla, kun lokakuun lopussa kävi pieni tuulahdus tulevasta talvesta. Se meni nopeasti ohi, mutta en toki halua monivuotisia kasveja väkipakolla palelluttaa!
Muratit joutunevat kuitenkin viimeistään joulukuussa siirtymään sisätiloihin, mutta osan niistä jätän kuitenkin parvekkeelle koristeeksi. Jos hyvin käy, saattavat parvekkeella jopa selvitä talvesta. Tänä vuonna ajattelin leikata valmiiksi talvisäilöön siirtyviä muratteja, sillä kauniit pitkät oksat eivät säily talven yli niin kauniina. Ensi keväänä niiden paluu kaupunkiin saattaa olla myös normaalia myöhemmin, kunhan vaan saamme lisätietoja tulevasta parvekkeen huoltokierroksen aikataulusta. Kaipa sitä kuitenkin jotain pientä voi parvekkeelle ensi kesänäkin laittaa remontista huolimatta!
Syysistutuksia laittelin jo syyskuussa ja ihan yhtä kauniilta ne näyttävät edelleen. Yhden marjakanervan ehdin kyllä jo lähes kuivattaa, koska syksyn aurinko olikin vielä yllättävän lämmin ja kastelua tarvittiinkin vielä useammin kuin kerran viikossa. Marjat jäivät ruttuisiksi, mutta mikään koko talven kasvihan tämä ei muutenkaan ole. Kastelua on jo nyt voinut vähentää ja näin kosteilla säillä voi talven kastelut jo olla tässä, mutta alkusyksystä ei ihania syysistutuksia kannata kuitenkaan kuivattaa.
Keijunkukat tuovat myös ihanasti väriä parvekkeelle. Ne loistavat eri väreissä ja voivat suhteellisen hyvin, mutta täytyy jatkossa muistaa, että ne täytyy parvekkeella sijoittaa aika ilmavasti. Jos ilmanvaihto ei toimi, ne tuntuvat homehtuvan aika helposti. Sama ongelma on myös koristekaaleissa, mutta ne tuntuvat kestävän kosteutta keijunkukkaa paremmin. Keijunkukka on monivuotinen kasvi, mutta valitettavasti parvekkeella sillä ei taida toivoa olla. Useamman kuukauden ilo se kuitenkin on!
Kauniista vihreästä ja syksyn väreistä siirrytään jo lyhtyihin ja valoihin. Syksy on tuntunut kovin pimeältä pitkän remonttisyksyn jäljiltä, joten olen ihan tyytyväinen, että kohta on vuoden pimein aika käsillä. Valo kuitenkin taas nopeasti lisääntyy ja parvekkeellekin näkee taas. Sitä ennen valaistaan kuitenkin parvekkeen kauneus, sillä ihana sitä on valaistunakin ihailla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti