perjantai 26. helmikuuta 2016

Helmikuun helmiä

Talviloman viimeisiä viedään ja takana on taas kohta helmikuu. Alkuvuosi on vierähtänyt kovin nopeasti kiireiden ja suoraan sanottuna erilaisten stressaavienkin asioiden merkeissä. Jos loppuvuosi meni poikkeuksellisen lupsakasti, alkuvuosi on ollut päinvastainen. Koko ajan on ollut tunne päällä siitä, että mitään ei ehdi tehdä. Pitäisi sitä, pitäisi tätä ja pitäisi tuota. Vaikka kuinka yrittää aika ei riitä kaikkeen. Tällä viikolla kuitenkin olen kyllä ehtinyt ainakin neuloa ekstra paljon sekä katsoa pois ohjelmiani. Ja ne aamukahvit, niistä olen saanut kotona nauttia. Pienet asiat merkitsevät paljon!


Helmikuun päättyessä huomasin, että ihmeköynnökseni on alkanut taas kukkia. Uusia lehtiä ei ole vähän poikkeuksellisesti vielä näkynyt, mutta kukkia nyt sitten kyllä. Useat perhosorkideat ovat myös alkaneet kukkia suht valoisan talven jälkeen. Tänä talvenahan oli aivan poikkeuksellista, että nuput eivät kukkavanoista tippuneetkaan, kuten joka joulukuu on tapana. Muutama äkillisesti nahistunut yksilö odottanee heittämistä pois, mutta muilta osin talven yli selviytyneiden orkideoiden saldo on aivan mainio. Vielä kun saisi orkideat kasvamaan suorina eikä toispuoleisina, joka johtaa lähes aina kasvin rytsähtämiseen. Täytyy yrittää muistella käännellä niitäkin aina säännöllisesti!


Myös palmuvehkat ovat alkaneet todella vihertää. Tänä vuonna uusia lehtiä alkoi ilmestyä poikkeuksellisen myöhään, joka saattaa johtua valoistasta joulukuusta. Yleensä vuoden pimein kuukausi tuo mukanaan uudet lehvät. Nyt niitä sitten piisaa, kun kevät jo kolkuttaa ovella! Salaa jo haaveilen palmuvehkojen palauttamisesta kunnolla olohuoneeseen, josko beagle antaisi niiden taas olla jo rauhassa. Synttäreillä ne tuotiin viikonlopuksi paikoilleen tv-tason viereen ja kyllä ne olivat ihania! Osa niistä on saanut koko ajan olla rauhassa, mutta osa ei ja loput vietiin turvallisuussyistä pois. Josko kevät toisi mukanaan myös aikuisen beaglepojan...


Ihan kevättä ei näin kesken kevättalvea vielä kaipailla, mutta lisääntyneestä valosta on ollut aivan ihana nauttia. Lisäksi lämmennyt talvi on enemmän kuin tervetullut. Toisaalta tänä vuonna sai kyllä hyödynnettyä lankojen pakastamisen aivan maksimaalisesti. Parvekkeen osalta näyttää valitettavasti siltä, että kaikki muukin siellä taitaa olla tänä talvena maksimaalisesti pakastettu. Vähitellen voi siis alkaa miettiä uusia hankintoja keväällä parvekkeelle. Ei mitenkään paljon, ihan muutamia vain. Ne viimeiset sanat ennen kuin taas lipeän päätöksistäni...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti