Joulukuu parvekkeella

Parveke siirtyi talvitunnelmiin erittäin myöhään. Juuri ja juuri ehdittiin vielä kanervaostoksille, tuskinpa enää paljon olisi kohta saatavillakaan. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja talven suhteen myöhään on aina parempi ja ei koskaan olisi parhain, mutta sitä ei taida olla realistista toivoa.

Plantagenista päädyin ostamaan muutaman mahtavan tuoksuisen sypressin. En ole niitä koskaan aiemmin istuttanut, mutta joitakin yksittäisiä olemme kyllä lahjaksi saaneet ja niitä on tullut pidettyä lähinnä sisätiloissa. Paras paikka tuoksun puolesta olisi taas sellainen viileä talvipuutarha, mutta siitä voi vaan haaveilla. Mutta kauniitakin sypressit ovat, aina kun sinne parvekkeelle jotain näkee viikonloppuisin!

Perinteiset kanervat ehdimme juuri ja juuri hankkia. Plantagenissa niitä oli jäljellä pieni lava sivummalla, josta kyllä omamme saatiin. Mutta kun en vaan raaskinut heittää pelargonioita pois! Yhden korillisen niitä säästin ja olen aikeissa viedä ne talvihoitoon. Toivotaan, että säilytys tänä vuonna onnistuisi.

Hyasintteja oli pakko saada tänäkin vuonna muutama kappale. Olen niille valitettavasti niin allerginen, että en voi niitä enää hankkia sisätiloihin ollenkaan. Nämä yksilöt olivat täysin sulkeutuneita yhden yön sivummalla kodinhoitohuoneessa istutusta odottamassa ja allergiaoireet tunsin kyllä hyvin jo aamulla. Hyasinteista valitsin tällä kertaa violetteja, jotka ovat muistaakseni niitä eniten allergisoivia; sillähän ei paljon parvekkeella merkitystä ole. On kyllä tosi sääli, että olen näistäkin joulukukista joutunut sisätiloissa luopumaan, koska rakastan niiden tuoksua! Onneksi talvi on leuto ja näitä voi taas kokeilla parvekkeellakin.

Muutama lyhty tuotiin myös vintiltä parvekkeelle sekä perinteiset adventtikynttilät on taas esillä. Tänä vuonna on tullut jotenkin todella vähän poltettua kynttilöitä. Eniten poika niistä tuntuu huolehtivan, vaikka itsekin niistä tykkään todella paljon. Ehkä nyt on ollut vielä niin lämmintä, että ei ole tullut tarvetta lisälämmölle. Lisäksi on tuo apulainen, joka ei tulta eikä mitään muutakaan osaa varoa. Esimerkiksi avonaisia parvekelaseja ei taida ensi kesänä voida kuvitellakaan; ainakaan pöydän ja tuolien kohdalla.

Toin muutaman joulusukankin koristeeksi parvekkeelle. Pari vuotta sitten urakoin niitä oikein kunnolla eikä kaikille ole oikeissa hommissa käyttöä. Sopivat tietysti tännekin! Päivät kääntyvät onneksi kohta pidempään suuntaan, jota odotan taas oikein innolla. Ihana taas helmikuussa nähdä parvekkeellekin pitkästä aikaa myös töistä tullessa! Siihen on vielä aikaa, mutta onneksi parin viikon kuluttua koittaa jo joululoma!