Lähes kaikki kukkivat perhosorkideat pudottivat loput kukkansa näiden vuoden pimeimpien viikkojen aikana. Lisäksi muutama yksilö pudotti lehtensäkin, joten kun kerran tilaa vapautui, olihan se käytävä ostoksilla. Kukkien pudottaminen on normaalia, mutta kaikkien lehtien ei. Lehtensä pudottaneet olivat ilmeisesti saaneet vetoa ja kylmää parvekkeen oven vieressä, kun juuret näyttivät olevan kuitenkin ihan kunnossa. Pakkasin uudet kotiin tuodessa kyllä hyvin ja onneksi oli vielä plussakeli, mutta noistahan ei koskaan tiedä miten ne on kuljetuksessa pakattu.
Kai sitä kovasti ollaan kevättä kohti menossa, kun ainakin bougainvilleat eli ihmeköynnökset ovat alkaneet jo pukata uutta lehteä. Toivottavasti vielä ei ole liian aikaista. Ihmeköynnöksen talvettamisesta ei ole vielä paljon kokemusta. Viime talvena ne kuolivat muuton yhteydessä, mutta nyt ovat jotenkin muutenkin olleet eläväisemmän oloisia. Työhuoneessa on myös valoisaa ja viileää, joten toivottavasti se riittää.
Joku aika sitten ostin myös flamingonkukan ja kauniisti sekin on kukkinut jo varmaan pari kuukautta siinä samalla työhuoneen ikkunalla. Kohtapuolin se on kyllä siirrettävä viileämpään paikkaan, kun on kerran varjoisamman paikan kasvi ja työhuoneessa alkaa porotus, kun päivät pitenee.
Perhosorkideoja mukaani tarttui tällä kertaa kolme; yksi suosikkivärini eli se viininpunainen (tai violetti miten vaan), valkoinen viininpunaisella höystettynä sekä vaalenpunainen (vähän erikoisempi väri, vähän kuin lohenpunainen myös). Tukikeppejä asetellessa huomasin ikävä kyllä, että valkoisella ei ole sitten juuria nimeksikään, kun ei meinannut pystyssä pysyä. Eipä tästä siis kovin pitkäaikaista ystävää ole tulossa. Ruukussa kyllä kiemurtelee tervettä vaaleanvihreää juurta, mutta taisi olla kasvissa vain yhdestä kohtaa kiinni. Näitä ei aina huomaa kaupassa ja veisin tuon muuten takaisin, mutta en viitsi sitä Porvooseen lähteä viemään. Orkideat olivat sen verran pieniä, että meinasin ottaa niistä kepit kokonaan pois, mutta kahteen ne oli laitettava takaisin, kun tämä juureton ei muuten pystyssä pysy ja vieruskaverillekin piti sitten kokonaisuuden vuoksi ne takaisin laittaa.
Nykyisin myös kannattaa orkideat tarkistaa kaupasta tuotaessa villakilpikirvojen varalta (seitit, valkoiset karvakasat ja valkoiset käppäilijät viittavat niihin), sillä kaupassa olen niitä nähnyt todella monessa kasvissa. Kaupalla ei ole niinkään väliä; sama tilanne on niin kukkakaupoissa kuin marketeissakin. Kotona niitä kannattaa vähän seurailla, koska mönkivät kyllä aikanaan esille. Lisäksi leviävät kyllä sitten kaikkialle, kun oikein pääsevät vauhtiin eikä niitä saa perhosorkideoista pois sitten mitenkään, jos pääsevät leviämään kasvin lehtihankaan. Jos joku yksittäinen tuholainen käppäilee kukalla, kannattaa saastunut kukka suosiolla irrottaa kukkavanasta. Vastaavasti käppäilijän löytyessä lehden päältä, lehti kannattaa pyyhkiä puhtaaksi ja kasvi myrkyttää. Mutta jos lehden tyvestä löytyy oikein kunnollinen vanuinen pesiytymä, ei kasvia voi oikein pelastaa myrkyttämälläkään (kaikkia yksilöitä ei voi enää havaita sieltä lehtien uumenista) ja aika nopeasti se kannattaa suosiolla hävittää. Nämä ovat tosiaan ikäviä vieraita ja niitä on viime aikoina ollut kasveissa todella paljon, joten kannattaa käydä kasvit läpi todella tarkkaan, jotta näistä kaunottarista on iloa mahdollisimman pitkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti