Minulla on ollut jo useamman vuoden ajan muutama aitoviikuna. Yllättäen ne ovat olleet suhteellisen helppohoitosia ja viihtyvät työhuoneessa talvet. Kesäisin olen pitänyt niitä parvekkeella, mutta tänä keväänä kävikin niin, että parveke oli jo keväällä aivan täynnä ja viikunat viettävät tänä vuonna kesää sisällä. Luultavasti viihtyvät sisälläkin oikein hyvin!
Viime aikoina olen leikannut viikunoita aika tavalla. Syksyllä leikkasin ne parvekkeelta sisään tullessa ja nyt uudelleen tässä keväällä. Mitä suuremmaksi ja etenkin korkeammaksi viikunat kasvavat, sitä enemmän ne tarvitsevat vettä ja se voi olla aika paljon. Ruukkukasveina se ei kuitenkaan jaksa kuljettaa vettä ylimpiin lehtiin ja ne sitten helposti riippuvat surkeina koko ajan. Saksimisella olen yrittänyt pitää korkeuden aisoissa ja viikunat tekevät tällöin helposti myös uusia lehtiä. Tuuheampi kasvi on myös aina kiva!
Tuholaispuolelta viikunoista tykkäävät punkit ja niistä pääsee useimmiten eroon myrkyttämällä tai leikkaamalla. Muilta osin viikunat ovat tuholaisten osalta suhteellisen helppoja, kun taas sitrukset tuntuvat olevan meillä aivan toivottomia tapauksia. Pari vuotta vanha viikunani on sen sijaan ollut kummallinen, sillä vaikka se tekee komeita lehtiä, lehdet kipristyvät, kellastuvat ja tippuvat. Myrkytyksestä huolimatta ongelmasta ei olla päästy eroon. Tänä keväänä leikkasimme kasvin rungon aivan lyhyeksi ja se pääsi ainoana viikunana parvekkeelle. Olen aikeissa nyt heittää sen pois, jos se ei ala pian parantua. Pienen lehdenkin se teki ja kokeilin vielä äskettäin uudelleen leikata runkoa, jos se innostuisi kuitenkin kasvamaan. Siinä huomasin rungossa olevan styroksimaisen sisuksen eli ilmeisesti joku sienitauti viikunaa on vaivannut. Katson vielä hetken tilannetta ja sitten on aika luovuttaa.
Parasta viikunoissa on niiden tuoksu. Se on todella raikas ja sellainen vehreän tuntuinen. Hedelmiä oli taas pari kasvanut ja ainakin toinen niistä oli taas jälleen kerran tippunut. Hedelmien toivossa ei siis kannata elää. Nyt kesäksi ostin äidilleni pienen viikunan uuteen kasvihuoneeseen. Katsotaan mitä viikuna niistä olosuhteista tykkää. En usko, että kasvihuoneessakaan pitäisi olla mitään valittamista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti