Kesän aikana katsoimme koko perheen kesken Game of Thronesin alusta loppuun. Olin aiemmin luvannut pojalleni, että viimeisen kauden päätyttyä katsomme sarjan hänen kanssaan ja niin se lupaus tuli lunastettua. Suosittelen sitä lämpimästi, etenkin kaikille viimeiseen kauteen pettyneille. Kokonaisuus on kuitenkin kokonaisuus, jossa pienet heikkoudet voi helposti unohtaa.
 |
| credit: hbonordic.com |
Itse en ollut erityisen pettynyt viimeiseen kauteen. Ennakkoasetelmahan jo oli sellainen, että siitä tulee vaikea. Olipa ratkaisut mitä tahansa, kaikki eivät voi kuitenkaan olla tyytyväisiä. Sarjan parhaat päivät oli myös jo nähty ja parina aiempana kautena ongelmia oli jo ilmassa. Jotenkinhan tarina täytyy kuitenkin lopettaa ja sitä valmistellessa vaikeuksia tarinassa syntyi. Voimakkaita pettymysreaktioita oli tänä keväänä ihan yhtä huvittavaa seurata kuten kaikkien näiden vuosien aikana aiemminkin. Joka kaudella sai lukea amerikkalaiskatsojien aidosti raivostuneita reaktioita Facebookissa kuinka sarjan katsominen loppui milloin Red Weddingiin, Sansan ja Ramsayn häihin, Shireenin polttamiseen jne. Luultavasti he katsoivat silti sarjan loppuun ja aidosti raivosivat nyt lopustakin.
 |
| credit: hbonordic.com |
Itse sarjan ensimmäiset kaudet olivat tunnelmaltaan ja tarinankerronnassa tietysti aivan erilaiset kuin viimeiset ja kyllähän sitä ensimmäisten kausien loistoa tuli itselläkin lopussa ikävä. Näin taitaa kuitenkin käydä useimmille sarjoille ja aniharva yli viisi kautta kestävä sarja kokee huippulaadukkaan alun, lopun sekä kaiken siltä väliltä. Game of Thronesin suhteen tilanne oli erityisen hankala, sillä tarinaa kerrottiin kaikki aiemmat kaudet säännöstellysti pienissä paloissa erillään olevista ihmisistä ja sitten lopuksi kaikkien tarinat pitikin nitoa yhteen. Ehkä erityisesti viimeisellä kaudella samantyyppistä kerrontaa olisi kuitenkin kannattanut yrittää käyttämällä vaikka ihan editointia, vaikka tarinan päätös olikin koonnut lähes kaikki hahmot yhteen. George R.R. Martinin kirjojen puute tietysti leimasi viimeisiä kausia, mutta sille asiallehan ei voi mitään, kun viimeisiä kirjoja ei ole vieläkään.
 |
| credit: hbonordic.com |
Kokonaisuuden katsominen oli huikea kokemus. Vaikka aiemmat kaudet on nähnyt noin 1 - 3 kertaa aiemmin, silti aina vain jää uutta ja ihmeteltävää. Dialogipainotteisuus pistää seuraamaan tarkkaan ja sarjan upeat hahmot, tarina, visuaalisuus sekä tekninen taitavuus pitävät täysin otteessaan. Säännöstelty tarinankerronta puolestaan pitää katsojan koukussaan. Viimeisillä kausilla sarja muuttuu draamasta sadunomaiseksi, mutta sitä lienee ollut vaikea välttää. Ensimmäisillä kausilla kuitenkin yliluonnolliset asiat ja fantasia oli nidottu huikean hyvin osaksi äärimmäisen uskottavaa draamaa. Onnekseni huomasin, että seitsemäs kausi nivoutui tarinan kokonaisuuteen yllättävän hyvin vaikka ensi katsomalta kaikki tuntui siinä niin kiirehtimiseltä. Kokonaisuus saa kaiken näyttämään yllättävän hyvälle.
 |
| credit: hbonordic.com |
Sarjan viimeiseen kohtaukseen olin aivan erityisen tyytyväinen, jossa Game of Thrones palasi sinne ja siihen tyyliin mistä alkoi. En olisi voinut uskoa Jon Snow'n mitenkään selviävän sarjan loppuun tai jos näin kävisi, sitä voisi toteuttaa mitenkään tyylikkäästi. Näin vaan kävi kuitenkin. Muurille palaaminen oli parasta mitä Game of Thronesille saattoi lopuksi tapahtua. Sarjan viimeisillä kausilla tyylikkäämpiä ja juonellisesti huolellisempia loppuja olisi kaivannut tietyille hahmoille (erityisesti Petyr Baelish), mutta ehkä yllättävän monikin lopulta selvisi sarjan loppuun. Daenerys oli yksi suosikeistani alusta alkaen, mutta en pitänyt hahmon loppua kovinkaan yllätyksenä. Ongelmia oli näkyvissä pidempään ja jälkeenpäin ajateltuna en oikein keksi miten tarina olisi voitu lopettaa hänen vallassaan. Lopulta aika vähälle huomiolle jäi myös Jon Snow'n tausta ja perimysjärjestys. Tälle valta-asettelulle ei sitten jäänyt juurikaan tilaa, vaikka sillä olisi voinut olla paljonkin merkitystä.
 |
| credit: hbonordic.com |
Game of Thronesin parissa vierähti usempi vuosi ja kyllähän jäähyväiset ovat erittäin haikeat. Itse aloin katsoa sitä tammikuusta 2012 ja on tietysti omalla tavallaan kummallista, että tämä oli nyt tässä. Onneksi aina tulee jotain uutta koukuttavaa tilalle. Toivon todella myös, että Game of Thronesin spinoffit onnistuvat ja pärjäävät omillaan. Tyylilaji saisi olla omansa sekä tarina sellainen, että ne seisovat omilla jaloillaan. Muilta osin ne saavat oikein mielellään muistuttaa Game of Thronesin ensimmäisiä kausia. Kiitos, tämä oli hyvä seikkailu!
Aika hennon oloinen japaninvaahtera kyllä edelleen on kesän jäljiltä, mutta rehellisyyden nimissä on tunnustettava, että parveke on ollut loppukesän todella täynnä. Kasvumahdollisuuksia siinä ei sitten hirveästi ole tarjolla ja aurinkoakin rajoitetusti, mistä voi toki olla myös hyötyä. No jospa selvittäisiin talven yli ja yritetään ensi kesänä järjestää paremmat kasvuolosuhteet. 
