sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Lakka-valkosuklaajuustokakku

Tein lokakuussa taas uuden variaation valkosuklaajuustokakkuun. Halusin kokeilla juhliini oranssia versiota lakalla. Sain taas tänä syksynä tilattua Lapissa poimittaa lakkaa ja pääsin siten kokeilemaan kakkua juuri sopivasti. Lakka oli pakastettua ja paras tulos varmaan tulisi aivan tuoreesta marjasta, jos se vain olisi mahdollista.




Kurpitsapiirakan kaveriksi lakka-valkosuklaajuustokakku oli loistava yhdistelmä. Jos kurpitsapiirakka on vähän kuin jälkiruoan alkupala, juustokakku kruunaa kaiken. Valkosuklaan makeuden kaveriksi lakka oli erinomainen kumppani eikä kaipaa mitään lisämakeutusta. Ja ulkonäkö oli myös ihanan syksyinen!


Juustokakkuna käytin hyväksi havaittua perusohjettani joulupiparipohjalla. Ohje on siitä hyvä, että siitä saa useita eri variaatioita mm. kauden marjojen mukaan:

Pohja:


n. 170 g joulupipareita

75 g voita tai margariinia


Täyte:

5 liivatelehteä


200 g valkosuklaata

200 g maustamatonta tuorejuustoa

2 rkl sokeria

3 valkuaista

2 dl kuohukermaa

3 dl lakkaa


Keksit hienonnetaan ja sekoitetaan sulatetun voin kanssa. Laita seos irtopohjavuoan pohjalle ja vuoka jääkaappiin odottamaan.

Soseuta noin 2,5 dl lakkaa ja siivilöi seos. 


Liota liivatelehdet kylmässä vedessä. Vatkaa valkuaiset ja sokeri vaahdoksi. Vaahdota kerma.


Sulata suklaa vesihauteessa ja vatkaa tuorejuusto suklaan joukkoon. Liuota liivatelehdet kuumaan veteen ja vatkaa liivateseos täytteeseen. Lisää vaahdot täytteeseen.

Ota täytteestä erilleen noin 1/3 ja sekoita siihen tasaisesti lakkaseos lakkatäytteeksi. Kaada kakkuseoksesta noin 1/3 keksipohjan päälle, seuraavaksi lakkatäyte ja viimeiseksi loput kakkuseoksesta. Anna hyytyä jääkaapissa seuraavaan päivään. Siirrä kakku tarjoilulautaselle ja koristele lakalla sekä valkosuklaarouheella ja -paloilla.


Maku oli täydellinen! Ulkonäössä on säädettävää, sillä paseerattu lakkaseos vaihtoi väriä alun kauniista oranssista ensin ruskeaa ja lopuksi kakussa harmaaseen. Se ei kuitenkaan haittaa, jos lakkaseosta on sopivan vähän. Värin säilymiseen en ole keksinyt ratkaisua, mutta lakka kuitenkin siinä sopivasti maistui! Lisäksi lakka ja piparipohja sopivat yhteen aivan loistavasti!



tiistai 22. marraskuuta 2016

Loppusyksyni ruudulla

Olen ollut aivan erityisen tyytyväinen tämän syksyn tv- ja suoratoistopalvelujen tarjontaan. Nyt syksyllä on tullut tarjolle useampikin aivan loistava sarja eikä tämä syksy vielä tähän lopu. Monissa uusissa suosikeissa kaudet jatkuu vielä ja kokonaan uutta on muutenkin luvassa. Itse tv:n puolelta Yleä lukuun ottamatta on tullut viime aikoina katsottua aika vähän mitään sarjoja ja se mitä olen katsonut, vahvistaa vaan kokemani tuskastumisen määrää. Kunnollista katsottavaa näillä kanavilla on erittäin vähän (Good Wife ja Major Crime, siinä ne taitavat olla - ja molemmat nekin jo parhaat päivänsä nähneet) ja sitten se mainoksien määrä! Eihän sitä kukaan jaksa. Jatkuva kelaaminen käy hermoille, mutta ei niitä pysty katsomaankaan. Ihan oikeasti näiden mainosten kanssa menee hermot. Kyllä näiden suoratoistopalvelujen kautta mainoskanavien aika kyllä jää taakse; mieluummin sitä maksaa palvelusta ilman mainoksia kuin katsoo niitä loputtomia mainoksia. Ja jos käy niin, että  haluamaasi sarjaa ei tilaamastasi palvelusta löydy, onneksi on vielä dvd.

Credit: hbonordic.com

Syksyn uutuuksista ensinnäkin Westworld on aivan mahtava! Jos sarjan kuvaus villiin länteen sijoittuvasta aikuisten teemapuistosta sekä sarjan scifiin ja villiin länteen sekoittuva maailman kuulostaa aivan kummalliselta eikä lainkaan houkuttelevalta, olet aivan oikeassa. Toisaalta itsestäni se kuulosti jo niin kummalliselta, että sarjan täytyy olla hyvä. Joka tapauksessa sarjalle kannattaa antaa mahdollisuus, sillä se vaan on erinomaisen hyvä. Sarjasta ei kannata kertoa enempää, koska se on nähtävä itse ja tarinan on avauduttava yllätyksineen katsojalle. Kaudessa ollaan nyt yli puolenvälin eikä se suoranaisesti ole juonellisesti avautunut lähes ollenkaan; yllätyksiä on siis vielä paljon luvassa. Pienen juonen raotuksen jälkeen olet hetken päästä olet kokonaisuudesta yhtä ulkona kuin aina ennenkin. Ja hyvällä tavalla, mitenkään sekava Westworld ei mitenkään ole. Viime viikolla vahvistettiin toinen kausi, joten tarinalle saadaan jatkoa. Tässä sitä on taas mielenkiintoisia hahmoja sekä äkillisiä juonenkäänteitä.

Credit: hbonordic.com
Credit: hbonordic.com

Moni katsoja ei vielä varmaan ole täysin sisäistänyt sitä, että näitä uusia HBO:n sarjoja kuten Westworld ei näytetä enää missään muualla kuin HBO Nordicilla. Vielä on jäljellä sarjoja, joiden uusia jaksoja näkee tv:stäkin, mutta niiden sopimukset on tehty aiemmin. Näitä uuden sopimusajan sarjoja ei siis näytetä enää tv-kanavilla. Aikanaan niitä toki voi katsoa dvd:llä, mutta jos haluaa ne nähdä uusina ennen spoilereita ja ihan jopa jenkkien aikaan, niin kannattaa todellakin tehdä kanavatilaus. Samaan suuntaan mennään muillakin suoratoistopalveluilla, sillä omia sarjoja alkaa olla yhdellä sun toisella palvelulla. Ja näissä ei tosiaan ole niitä mainoksia.

Credit: hbonordic.com
Credit: hbonordic.com
Credit: hbonordic.com
Toinen syksyn suursuosikki on Sarah Jessica Parkerin paluu Divorce. Sarja on aiheesta huolimatta erittäin hauska ja toteutus on muutenkin erittäin toimiva. Divorce on ollut todellakin positiivinen yllätys. Hyvää komediaa tai draamakomediaa on ollut viime vuosina tarjolla vähän, mutta nyt viime aikoina tässä on tapahtunut selkeä käänne. Nyt näitä oikeasti hauskoja sarjoja on taas useita. Harmi, että Divorcen ensimmäinen kausi alkaa lähetä loppuaan, mutta tätäkin on onneksi luvassa toinen kausi.

Credit: hbonordic.com
Credit: hbonordic.com
Lauantai-aamuni sarjaputkeen Westworldin ja Divorcen lisäksi kuuluu myös Insecure, joka sekin on oikein hauska ja onnistunut sarja-uutuus. Westworldin olen aina lauantaisin katsonut uudelleen, koska yleensä maanantai-iltaisin "katsomastani" jaksosta olen nähnyt vain osia. Pilkkimisen vuoksi saattaa sarjasta kadota puolet ja Westworldin kanssa ei passaa tippua kärryiltä. Jenkit rakastavat myös Westworldin spoilaamista, joten maanantai-aamuisin saa taas senkin kanssa olla tarkkana, että jättää uutisvirroista lukematta kaiken sellaisen mitä ei halua. Insecure sen sijaan on vähän uudenlaista sarjatarjontaa, jossa pääosassa on musta nainen, opettajana työskentelevä Issa. Mitään sen suurempaa pääjuonta sarjassa ei ole vaan tarina koostuu Issan elämästä ja tämän kohtaamista tilanteista. Rotuasiat ovat vahvasti läsnä, mutta mikään paatosjuttu tämä ei ole. Hauskalla ja humoristisella otteella päivittäisistä jutuista saa erittäin toimivan sarjan. Ja tätäkin on luvassa uusi kausi!

Kun Westworldin, Divorcen ja Insecure lauantai-putki päättyy kunkin loppuvan ensimmäisen kauden myötä parin viikon päästä, on siirryttävä muille vesille. Silloin ajattelin kokeilla HBO Nordicilta myös löytyvää Better Things -sarjaa. Better Things kertoo näyttelijästä ja hänen elämästään kolmen tyttären yksinhuoltajana Hollywoodissa. Komediapuoli on siten hallussa, mutta lisäksi tarvittaisiin jotain kunnon draamaa.

Credit: hbonordic.com
BETTER THINGS © 2016 Fox and its related entities. All rights reserved.
BETTER THINGS © 2016 Fox and its related entities. All rights reserved.


Joulukuussa ajattelin joka tapauksessa aloittaa Vikings-sarjan. Joulukuussa HBO Nordicille tulee jo sarjan neljännen kauden loput jaksot sekä tietenkin se paras eli kaikki aiemmat kaudet myös. En ole oikein koskaan ollut sopivasti liikkeellä tämän sarjan suhteen, mutta nyt olen tiennyt odottaa oikeaa ajankohtaa. Vikings ei ole aina nähtävillä sopimussyistä ja enkä ole halunnut myöskään keskeltä sarjaa hypätä mukaan, vaikka Subtv sitä näyttääkin. Nyt on sopiva hetki ja odotan tätä innolla!

Credit: hbonordic.com

Credit: hbonordic.com
Pidän kovasti historiapainoitteisista sarjoista. Tykkään sekä fiktiosta että myös ihan oikeista dokumenteista. Ennen katselin historiadokumentteja paljonkin Yleltä, mutta olen jotenkin nyt hukannut sen sopivan lähetyspaikan, missä ne parhaat dokumentit pyörivät. Aiemmin sunnuntai-iltapäivässä oli sellainen hetki, jossa viikottain näytettiin esim. Henry VIII:n ja Elisabetin ajasta kertovia mielenkiintoisia osittain näyteltyjä dokumentteja. Aina jotain jää kuitenkin haaviin ja olen nyt katsellut syksyllä tullutta Afroamerikkalaiset-sarjaa (The African Americans: Many Rivers to Cross with Henry Louis Gates, Jr.), joka on ollut todella mielenkiintoinen. Asiaa on todella paljon ja siksi tarina on vähän hyppivä, mutta kokonaisuus pysyy todella mielenkiintoisena. Tempoa olisi voinut vähän hidastaa ja lisätä vaikka jakson, mutta näitä tällaisia dokumenttisarjoja kaipaan, jossa yhteen aiheeseen paneudutaan kunnolla. Tusinadokumentteja on vaikka kuinka paljon, mutta nyt täytyy parantaa tapani ja etsiä taas näiden kunnollisten dokumenttien lähetyspaikat; täytyyhän niitä olla edelleen tarjolla!



Yksi historian kestosuosikeista on antiikin Rooma. Ilahduin kovasti Netflixissä, kun huomasin, että palveluun oli ilmestynyt uusi sarja Roman Empire: Reign of Blood. Ja kertojana kukapa muu kuin Sean Bean! Keisari Commoduksesta kertova sarja täytyy ehdottomasti nähdä! Netflixiin on ilmestynyt paljon muutakin mielenkiintoista. Historiaa on lisäksi tarjolla mm. kuningatar Elisabet II:sta kertovassa The Crownissa. Senkin otan ihan lähiaikoina katseluun. 

Mutta ei se historiakaan aina toimi. Kai se on vain ymmärrettävä, että Tolstoi ei ole minun juttuni. Olen nyt katsellut Yleltä tullutta BBC:n Sotaa ja rauhaa; ja se on aivan kammottava. Sarjaa on vielä pari jaksoa katsomatta ja se on ollut ensimmäisen jakson jälkeen täyttä tuskaa; katson sen kyllä loppuun, kun kerran aloitinkin. Sarjahan on erittäin hyvin tehty ja näyttelijät hyviä, mutta se tarina ja tarinan maailma on vaan niin raskas ja rasittava sekä erittäin pit-käs-tyt-tä-vä. Tarina ei kulje mihinkään ja koko ajan pyöritään vaan hovissa ja juonitellaan. Kaikki ihmiset ovat tyhjäpäitä ja kaikki tehdään hetken mielijohteesta. Samalla juonikuviolla on tehty monta oikeasti hyvää elokuvaa ja sarjaa, mutta tässä ei saada aikaan edes sitä. Tavallaan tämä ei ole yllätys, koska en ole koskaan voinut sietää Anna Kareninaa; en mitään niistä useista filmatisoinneista mitä olen nähnyt. Aihe on vaan niin rasittava ja päähenkilö yksi raivostuttavimmista, mitä tv ja valkokangas voi tarjota. Ehkä se on uskottava, tuon ajan Venäjän filmatisoinnit on jätettävä muille katsojille.





Tällä viikolla on sitten luvassa yksi tämän vuoden kohokohdista, kun Gilmore Girls palaa uusin jaksoin Netflixille perjantaina 25.11.2016. Trailerien perusteella tulevaa neljään jaksoa kannattaa todellakin odottaa. Olen nyt katsonut Gilmore Girlsiä alusta lähtien ja pitkälle en ole vielä päässyt, koska sarja on tehty aikaan, kun sarjoissa oli yli 20 jaksoa kaudessa. Muutaman jakson alkulämmittelyn jälkeen sanailu on lähtenyt toimimaan ja olen koko ajan hämmästellyt kuinka paljon kaikenlaista ensimmäiseen kauteen on mahtunutkin. Uusien jaksojen kanssa on kuitenkin tehtävä niin, että ne on kyllä tässä välissä katsottava. Tätä on odotettu niin paljon, että Jenkit kyllä spoilaavat sen muuten alta aikayksikön! Tervetuloa takaisin Lorelai ja Rory!



perjantai 18. marraskuuta 2016

Talviohjeita

Novitan talvinumero ilmestyi jo kuukauden päivät sitten, mutta syksy ja hetki talvea on vierähtänyt ohi yllättävän nopeasti. Lehti on toki luettu tarkasti jo heti ilmestyessään. Monia kivoja ohjeita siinä olikin!


Erityisesti tykkäsin punaisesta 7 Veljestä villatakista ja sen saatan vielä itselleni tehdä. Malli on aivan ihana ja neule vaikuttaa muutenkin mukavalta neulottavalta. Lehdessä oli muutenkin todella kauniita naisten neuleita palmikkokuvioilla. Punainen villatakki on myös itselleni aivan oikeanmallinen, joten se istuisi todennäköisesti hyvin.


Neuletakkien ja -hameiden lisäksi lehdessä oli myös aivan ihastuttava huppuhuivi, joka voisi olla todella kätevä lisä joko todella kylmälle ilmalle vaikka pipon kera tai sitten alkusyksyyn, kun pipolle on tarvetta vaihdellen. Huppuhuivi voisi hyvinkin päätyä neulottavien listalle!


Yksi suosikkimalleistani oli Baby Woolista tehty vauvan neuletakki. Tykkäsin tästä todella paljon! Nythän on käynyt niin, että isänpäivänä minusta tuli isotäti, kun siskonpojastani tuli pienen tyttövauvan isä. Tuo tyttö oli kovasti mielessäni tätä mallia katsoessani ja kovin mielelläni sen hänelle tekisin, mutta vauva oli kovin pienikokoinen, joten vielä on vähän vaikea arvioida minkäkokoinen villatakki osuisi vaikka seuraavaan talvikauteen, kun ohjeen pienin koko oli 80 cm. Perheen vauva-ajoista on vuosia vierinyt ja olin itse jättikokoisen poikavauvan äiti, joten tämä aihe vaatii lisäselvityksiä. Väriä saatan vaihtaa, mutta tämä kyllä pääsee neulottavien listalleni! Hmmm, ja ehkä myös meidän Oskulle uusi talvineule... Vastoin yleistä luuloa, kylvyn jälkeen tai kovalla pakkasella meillä on beaglet suorastaan jonottaneet neuletta päälleen. Oppivan kovin nopeasti, että sellaisen pukemalla tulee lämmin; ja sen jälkeen sen saa sitten pois.

Aijai, sitten lehti oli täynnä ihania sukkia! Taas niitä kauniita kirjoneuleita, joihin en viitsi siirtyä, mutta olihan siellä ihania kettusukkiakin! Taas on se tytöntyllerö mielessä ja täytyy kyllä todeta, että on aivan mahtavaa, että on taas lähisuvussa pikkuinen, jolle voi neuloa kaikenlaista pientä kivaa!

Kuukauden päästä sitten jo odotellaankin tietoja kevätlangoista. Kevätnumeroonkaan ei ole enää aikaa kuin vain runsas pari kuukautta. Nythän on niin onnellisesti, että tänä viikonloppuna kahden kilon neulomistavoitteeni täyttyy ja voin vihdoin hankkia syksyn ihania uutuuslankoja! Kädentaitomessujen vuoksi on Novitan verkkokaupassa oikein ihania tarjouksia ja sunnuntaina niitä varmaan pääsenkin hyödyntämään. Kyllähän siihen lankojen kuluttamiseen menee enemmän aikaa, kun ei ole pysyvästi kesälomalla. Toisaalta olen mukaan laskenut ainoastaan kokonaan käytetyt kerät eli todellisuudessa lankaa on kulunut kyllä enemmän. Jaa-a, tarvitaankohan kevätlankojen kanssa vastaava tavoite..


torstai 10. marraskuuta 2016

Pyöreät bileet

Vielä vähän muisteloja päättyneeltä syksyltä. Niin sitä sitten tuli täytettyä pyöreitä vuosia ja toistaiseksi on elämä ihan mukavasti sujunut uudella vuosikymmenellä. Näin loppuvuodesta syntyneelle tilanne ei ole niin armoton, kun vuoden mittaan on kaikki muut ikätoverit ehtineet jo syntymäpäiviään viettää. Ja minkäs teet; niin sitä vaan jokainen vanhenee. Juhlin päiviäni pienimuotoisesti; säätetään ne isommat sitten sinne viiteenkymppiin.


Sen verran kannattaa aina juhlia, että saa mahtavia kukkia! Sain melkoisen määrän ihania kukkia syksyn väreissä, jotka kestivät todella, todella pitkään. Vanhan kikan mukaan pidin niitä yöt ja työn päivien ajan jääkaapissa, niin jaksoivat iltaisin ilahduttaa todella kauan. Syksyllä on kyllä saatavissa kukkia aivan mahtavissa väreissä.

Olen pidempään etsiskellyt syksyisiä marjakuismanippuja kaupoista, mutta sellaisia ei ole viime aikoina tullut vastaan. Olen niitä kyllä aina silloin tällöin aiemmin kukkakaupoissa nähnyt. Marjakuismia oli (ainakin mielestäni) aikoinaan hääkimpussani (syyshäät, tietenkin!) ja niistä saisi todella kauniita maljakkokukkia yksinään tai toisten leikkokukkien kaverina. Hääkimpussani oli siis marjoja ja olen kuvista yrittänyt tiirailla ja varmistaa, että ne ovat marjakuismia. Muitakaan sopivia ei ole toistaiseksi tullut mieleen! Haluaisin kovasti rakentaa hääkimppua vastaavan leikkokimpun, mutta etsintä jatkuu. Monissa leikkokimpuissa niitä on kyllä näkynyt, mutta näissä synttärikimpuissa ei myöskään sattunut niitä olemaan.


Lokakuussa sai mukavasti myös Halloween-tarvikkeista mukavasti oranssia juhlarekvisiittaa kuten oranssia serpentiiniä sekä ilmapalloja. Muita koristeita tosiaan sai vielä pihalta ja ohjelmaksi riitti hyvin ruoka; syksyistä tarjontaa siinäkin kuten lakka-valkosuklaajuustokakkua sekä tietenkin kurpitsapiirakkaa ja tietenkin myös suolaista puolta. Muutenkin olen tänä syksynä kokenut suurta innostusta oranssiin; jotenkin sitä haluaisi käyttää kaikkialla. Oranssi tuo valtavasti positiivista energiaa!


Juhlat olivat mieheni kanssa vähän yhteiset, sillä meillä on tasan neljä viikkoa ikäeroa. Aina pitää synttäreitä juhlistaa edes pikkuisen ja tänä vuonna sitten pikkuisen enemmän. Omien vanhempien nelikymppiset muistan oikein hyvin ja silloin 1980-luvulla niitä juhlittiinkin lähes kuten viisikymppisiä. Nykyajan neli- ja viisikymppiset ovat vaan kovin nuorenoloisia; tai ehkä ovat aina olleet ja se tuntuu vain siltä, kun itse vanhenee. Noh, näillä mennään, kohti uusia kymmeniä.


tiistai 8. marraskuuta 2016

Syyskoristeita

Lokakuussa tuli juhlittua pienimuotoisesti omia synttäreitä. Juhlista ja syksystä tuntuu olevan ikuisuus, niin nopea hyppy tuli tässä viime viikolla syvimpään talveen. Juhliin haettiin pöytäkoristeet pihalta ja ihan sydäntä riipaisee koristeita katsellessa, kun ajattelee kuinka syksy jäi tässä aivan täysin kesken. Pitkä syksy, lyhyt talvi - se on minun juttuni eikä toisinpäin. Aina ne lumet kuitenkin sulaa pois, ennemmin tai myöhemmin.


Ahvenanmaalta tuotujen kurpitsojen seuraksi ulkoa tuotiin värikkäitä vaahteranlehtiä, hevoskastanjoita sekä käpyjä. Omenatkin sopivat hyvin tähän seuraan. Syksy on melkein helpoin vuodenaika näihin pihanantimista luotuihin koristeisiin ja kyllä ne ihania olivatkin!


Kurpitsat ovat vielä keittämättä, mutta vähitellen alkaa taas olla se aika. Viimevuotista sosetta löytyy vielä pakkasesta, joten tässä marraskuussa voi hyvin vielä niistä kurpitsapiirakan tehdä. Kurpitsan tyhjennys on aina sellainen operaatio, ettei sitä kyllä kannata piirakantekoon yhdistää, jollei ole ihan pakko. Äitini on aikeissa kokeilla näiden kurpitsojen kasvattamista kompostissa ensi kesänä. Tänä kesänä samasta paikasta saatiin hyvä sato kesäkurpitsaa, joista osa oli aivan valtavia. Näitä ihanuuksia odotellessa!







Hevoskastanjat olivat hauskoja koristeita ihan sellaisinaan tai piikkisten kuoriensa kera. Ne aukesivat hauskasti lämpimässä ja olivat kuorituessaan tosi kivan näköisiä. Koirakin oli niistä sekä kävyistä todella kiinnostunut ja kävi niitä lopulta myöhemmin salaa hakemassa leikkeihinsä. Piikkikuorelliset saivat kyllä olla kerran kokeilun jälkeen ihan rauhassa.



Koristeista pääosa on vielä tallella. Nautitaan nyt niistä sisällä ja unohdetaan ulkona oleva helmikuu näin marraskuun alussa. Elämä on järkytyksiä täynnä ja jotenkin niistä on vain selvittävä. Onneksi sisällä on lämmintä ja sitä syksyn tunnelmaa!